Venäjän ja Ukrainan välisen sodan hei jastumat kahden suomalaisen pankin ja niiden rahastoyhtiöiden riskienhallin taan

Abstract

Viime vuosien aikana maailmantaloutta on koetellut globaalit kriisit, kuten koronapandemia sekä vuoden 2022 helmikuussa Euroopassa puhjennut hyökkäyssota Ukrainan ja Venäjän välillä. Hyökkäyssota johti mer kittäviin muutoksiin pankkitoiminnassa ja lisäsi merkittävästi geopoliittista ja taloudellista epävarmuutta. Suomessakin toimivien pankkien, Nordean ja Danske Bankin, toiminta altistui lisääntyneelle valuutta- ja lik viditeettiriskeille. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten nämä kaksi pankkia hallitsivat ruplaan liittyvää valuut tariskiä sekä laajemmin geopoliittisia ja taloudellisia riskejä vuosina 2021–2023. Tarkastelu pankkien välillä toteutettiin vertailevana laadullisena analyysinä, hyödyntäen pankkien julkisia vuosiraportteja, riskienhallinnan asiakirjoja, sekä rahastojen kehitykseen kohdistuneita vuosiraportteja. Tutkimuksen keskeisiä osa-alueita olivat pankkien ja niiden tarjoamien rahastojen Venäjä-altistus, valuutta kurssien vaikutukset, likviditeettimittarit sekä pankkien riskienhallinnan strategiset muutokset. Tuloksien avulla havaittiin Nordean raportoineen Venäjä-altistuksensa laajasti. Pankki raportoi tarkasti Ve näjä-altistuksen määrän, sekä siihen liittyneet sijoitus- ja valuuttakurssitappiot. Nordea myös kohdisti huo mattavia määriä stressitestausta ja riskienhallinnan tehostamista geopoliittisen tilanteen vuoksi. Danske Bankin raportointi tapahtui yleisemmällä tasolla. Vaikka pankki sulki tehokkaasti Venäjään sidoksissa olevia toimintoja, kuten rahastoja, sen raportoinnista ei käynyt ilmi yksiselitteisiä tappiolukuja. Pankki keskittyi enemmän riskienhallinnan kehittämiseen teknologisella tasolla, kuten digitalisointiin, automatisointiin sekä pitkäaikaisten sisäisten prosessien uudistamiseen. Johdannaisinstrumentit, kuten valuuttatermiinit ja valuu tanvaihtosopimukset olivat osana molempien pankkien strategiaa ja niitä hyödynnettiin rakenteellisen va luuttariskin suojaukseen. Molempien pankkien LCR- ja NSFR- tunnusluvut pysyivät vahvoina koko tarkaste lujakson ajan, vaikka pientä heilahtelua oli havaittavissa makrotaloudellisten muutosten seurauksena. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Danske Bankin ja Nordean välillä ilmeni merkittäviäkin eroja, eritoten riskienhallinnan