Perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt Varsinais-Suomen hyvinvointialueen maahanmuuttajapalveluissa
Aitoaho, Elina (2025)
Aitoaho, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432519
Tiivistelmä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelevät sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät siirtyivät 1.1.2025 samaan yksikköön eli maahanmuuttajapalveluihin. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaat ovat kotoutumisen alkuvaiheessa olevia pakolaistaustaisia ihmisiä, joilla on oleskelulupa Suomessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia palveluita maahanmuuttajapalveluissa perheenkokoajalle ja hänen perheenjäsenilleen tarjotaan perheenjäsenten saatua oleskeluluvat Suomeen. Työssä selvitettiin myös työtehtävien jakautumista maahanmuuttajapalveluiden työntekijöiden ja muiden toimijoiden kesken. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esille jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä sekä mahdollisia kehittämiskohteita, jotta työtapoja voidaan kehittää ja yhtenäistää.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksena, ja aineisto hankittiin haastattelemalla maahanmuuttajapalveluista yhteensä neljää sosiaaliohjaajaa ja sosiaalityöntekijää. Yksilöhaastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Aineiston analyysissä syntyneet ala- ja yläteemat liittyivät vahvasti tutkimustehtäviin ja kysymyksiin. Yläteemoiksi muodostuivat perheelle tarjottavat palvelut, työtehtävien jakaantuminen sekä hyvät olemassa olevat käytännöt ja kehittämisehdotukset.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä palvelutarpeisiin vastataan monin tavoin ja tarjottavat palvelut ovat hyvin samanlaisia hyvinvointialueen alueesta riippumatta. Perheet saavat tukea ja apua muun muassa viranomais- ja käytännön asioiden hoitamisessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osalla alueista kuntien kotoutumispalveluiden rooli perheille tarjottavissa palveluissa on huomattavasti suurempi kuin toisilla. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että tällä ei ole merkittävästi vaikutusta perheiden saaman tuen määrään.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nykyisiin toimintatapoihin perheiden kanssa työskenneltäessä oltiin tyytyväisiä, mutta kehitettävääkin löytyi. Yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden, kuten kuntien kotoutumispalveluiden, kanssa näyttäytyi tärkeänä kehittämiskohteena. Tuloksista nousi esille, että perheiden erilaiset ja muuttuvat palvelun tarpeet tiedostetaan ja ne toivottiinkin huomioitavan määritettäessä perheiden asiakkuusaikaa maahanmuuttajapalveluissa. Osa perheistä saattaa tarvita pidempiaikaista seurantaa ja tukea kuin toiset.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksena, ja aineisto hankittiin haastattelemalla maahanmuuttajapalveluista yhteensä neljää sosiaaliohjaajaa ja sosiaalityöntekijää. Yksilöhaastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Aineiston analyysissä syntyneet ala- ja yläteemat liittyivät vahvasti tutkimustehtäviin ja kysymyksiin. Yläteemoiksi muodostuivat perheelle tarjottavat palvelut, työtehtävien jakaantuminen sekä hyvät olemassa olevat käytännöt ja kehittämisehdotukset.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä palvelutarpeisiin vastataan monin tavoin ja tarjottavat palvelut ovat hyvin samanlaisia hyvinvointialueen alueesta riippumatta. Perheet saavat tukea ja apua muun muassa viranomais- ja käytännön asioiden hoitamisessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osalla alueista kuntien kotoutumispalveluiden rooli perheille tarjottavissa palveluissa on huomattavasti suurempi kuin toisilla. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että tällä ei ole merkittävästi vaikutusta perheiden saaman tuen määrään.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nykyisiin toimintatapoihin perheiden kanssa työskenneltäessä oltiin tyytyväisiä, mutta kehitettävääkin löytyi. Yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden, kuten kuntien kotoutumispalveluiden, kanssa näyttäytyi tärkeänä kehittämiskohteena. Tuloksista nousi esille, että perheiden erilaiset ja muuttuvat palvelun tarpeet tiedostetaan ja ne toivottiinkin huomioitavan määritettäessä perheiden asiakkuusaikaa maahanmuuttajapalveluissa. Osa perheistä saattaa tarvita pidempiaikaista seurantaa ja tukea kuin toiset.
