Suomen EUDI-lompakko: demosovellus ja ekosysteemirakenne
Sekiraqa, Erblina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532946
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon pilotointia Suomessa. Tutkimuksen keskiössä oli valtiovarainministeriön koordinoima eIDAS 2.0-asetuksen kansallinen täytäntöönpanohanke sekä Digi- ja väestötietoviraston kehittämä Finnish EUDI Wallet demosovellus ja sen ympärille muodostuva ekosysteemi.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata toimija-arkkitehtuuri sekä arvioida Suomen kansallisten erityispiirteiden vaikutusta sen rakentumiseen. Pilotointityötä ohjasivat eIDAS-asetuksen vaatimukset sekä Euroopan komission tekninen arkkitehtuuriviitekehys.
Uudistettu eIDAS 2.0-asetus julkaistiin vuonna 2024. Asetus velvoittaa kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita tarjoamaan kansalaisille vähintään yhden korkean varmuustason mukaisen Eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon joulukuussa 2026. Digitaalinen identiteettilompakko mahdollistaa luotettavan henkilöllisyyden todentamisen sekä sähköisen tunnistamisen kansallisissa ja rajat ylittävissä palveluissa Euroopan unionissa. Digitaalinen identiteettilompakko on uusi tunnistusväline, joka toteutetaan mobiilisovelluksena. Digitaalista identiteettiään kansalainen hallitsee mobiililaitteessaan itsehallittavan identiteetin periaatteiden mukaisesti. Itsehallittavassa identiteettimallissa käyttäjä voi valikoivasti päättää, mitä tietoja hän jakaa ja kenelle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka soveltuu monimuotoisen ja kehittyvän ilmiön tarkasteluun sen todellisessa toimintaympäristössä. Aineisto koostui dokumentti- ja kirjallisuusaineistosta sekä yhdestä asiantuntijahaastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tuloksena syntyi arkkitehtuurikuvaus, joka kuvaa digitaalisen identiteettilompakon ympärille rakentuvaa toimijaverkostoa Suomessa. Demosovelluksen käyttötapauksia havainnollistettiin käyttäjäpolkujen avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että demosovellus toimi pilotoinnin aikana rakenteellisena ja teknisenä testialustana, jonka kautta ekosysteemin toiminnallisuudet sekä roolit voitiin tunnistaa ja nimetä. Tutkimus osoitti, että Suomessa on vakiintuneet prosessit ja käytännöt laajojen ICT hankkeiden hallittuun läpivientiin. Suomessa on olemassa vahva perusta, jonka varaan tuleva Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko voidaan rakentaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata toimija-arkkitehtuuri sekä arvioida Suomen kansallisten erityispiirteiden vaikutusta sen rakentumiseen. Pilotointityötä ohjasivat eIDAS-asetuksen vaatimukset sekä Euroopan komission tekninen arkkitehtuuriviitekehys.
Uudistettu eIDAS 2.0-asetus julkaistiin vuonna 2024. Asetus velvoittaa kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita tarjoamaan kansalaisille vähintään yhden korkean varmuustason mukaisen Eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon joulukuussa 2026. Digitaalinen identiteettilompakko mahdollistaa luotettavan henkilöllisyyden todentamisen sekä sähköisen tunnistamisen kansallisissa ja rajat ylittävissä palveluissa Euroopan unionissa. Digitaalinen identiteettilompakko on uusi tunnistusväline, joka toteutetaan mobiilisovelluksena. Digitaalista identiteettiään kansalainen hallitsee mobiililaitteessaan itsehallittavan identiteetin periaatteiden mukaisesti. Itsehallittavassa identiteettimallissa käyttäjä voi valikoivasti päättää, mitä tietoja hän jakaa ja kenelle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka soveltuu monimuotoisen ja kehittyvän ilmiön tarkasteluun sen todellisessa toimintaympäristössä. Aineisto koostui dokumentti- ja kirjallisuusaineistosta sekä yhdestä asiantuntijahaastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tuloksena syntyi arkkitehtuurikuvaus, joka kuvaa digitaalisen identiteettilompakon ympärille rakentuvaa toimijaverkostoa Suomessa. Demosovelluksen käyttötapauksia havainnollistettiin käyttäjäpolkujen avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että demosovellus toimi pilotoinnin aikana rakenteellisena ja teknisenä testialustana, jonka kautta ekosysteemin toiminnallisuudet sekä roolit voitiin tunnistaa ja nimetä. Tutkimus osoitti, että Suomessa on vakiintuneet prosessit ja käytännöt laajojen ICT hankkeiden hallittuun läpivientiin. Suomessa on olemassa vahva perusta, jonka varaan tuleva Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko voidaan rakentaa.