Miksi organisaatiot päättävät käynnistää johtamisen kehittämisen prosesseja?

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat organisaatioiden päätökseen käynnistää johtamisen kehittämisen prosessi, miksi organisaatiot hyödyntävät ulkopuolisia asiantuntijoita, sekä mitkä esteet voivat hidastaa kehittämistyötä. Tutkimuksen taustalla oli havainto siitä, että johtamisen kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia organisaatioiden strategiseen kehitykseen, henkilöstökokemukseen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Teoreettinen viitekehys käsitteli johtamiskulttuuria, johtamisen kehittämistä osana organisaatioiden strategiaa, ulkopuolisen asiantuntijan roolia johtamisen kehittämisessä, sekä kehittämistyötä tukevia ja haastavia tekijöitä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin viiden eri organisaation edustajien haastatteluilla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä, mikä mahdollisti, sekä ennalta asetettujen teemojen, että vastaajien omien kokemusten esiin nousemisen. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja vertaamalla tuloksia aiempaan kirjallisuuteen. Tutkimus toteutettiin kesän ja syksyn 2025 aikana.

Tulosten perusteella päätökseen käynnistää johtamisen kehittämisen prosessi vaikuttivat erityisesti muutokset organisaatioissa, strateginen kehittäminen ja henkilöstökokemuksen parantaminen. Organisaatiot päätyivät käyttämään ulkopuolista palveluntarjoajaa etenkin riippumattoman näkökulman, resurssipuutteiden ja fasilitoinnin tarpeen vuoksi. Kehittämistyötä hidastivat muun muassa ajankäyttö, resurssit ja eri lähtökohdista kumpuava sitoutumisen vaihtelu. Tulokset osoittivat, että hyvin toteutettu kehittämisprosessi lisäsi esihenkilöiden yhdenmukaisia käytäntöjä, selkeytti johtamisen rakenteita ja vahvisti organisaatioiden strategista suuntaa. Vaikutukset näkyivät erityisesti henkilöstökokemuksessa, johtamiskulttuurissa ja arjen toimintatapojen selkeytymisessä.

Johtopäätöksenä tutkimuksessa todettiin, että johtamisen kehittäminen on organisaatioille, sekä strateginen investointi, että keskeinen väline työyhteisöjen toimivuuden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti organisaatioissa, jotka suunnittelevat johtamisen kehittämistä tai haluavat varmistaa prosessin onnistuneen jalkauttamisen osaksi arkea. Lisäksi tulokset tarjoavat suuntaa myös ulkopuolisille asiantuntijoille heidän kehittäessään palveluitaan asiakasorganisaatioiden tarpeisiin. Tutkimus nosti esiin jatkotutkimuksen tarpeen muun muassa kehittämisprosessien vaikuttavuuden pitkäaikaisesta seurannasta ja erilaisten kehittämismenetelmien vertailusta.