Startup-yritysten rahoitusvaihtoehdot ja rahoituksen kehitystarpeet Suomessa
Gvozdeva, Tamila (2025)
Gvozdeva, Tamila
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532981
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisiin startup-yrityksiin liittyviä rahoitusvaihtoehtoja sekä rahoituksen haasteita ja kehittämistarpeita. Työn tavoitteena oli selvittää, millaista rahoitusta startup-yritykset käyttävät eri elinkaaren vaiheissa ja millaisia esteitä rahoituksen saamiseen liittyy yrittäjien, sijoittajien ja asiantuntijoiden näkökulmista. Työssä rajattiin tarkastelu koskemaan erityisesti alkuvaiheen yrityksiä ja niiden rahoituspolkuja. Teoreettinen viitekehys rakentui startup-yrityksen elinkaarimallin ja keskeisten rahoitusmuotojen ympärille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluilla elo-lokakuussa 2025. Haastateltavat edustivat startup-yrittäjyyttä, sijoittajaverkostoja sekä koulutus- ja valmennusorganisaatioita. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysin eteneminen kuvattiin teorialähtöisesti. Haastatteluista muodostettiin teemoja, joiden avulla rahoituksen käytännön sujuvuutta, rahoitusosaamista ja rahoituspolkujen haasteita tarkasteltiin suhteessa teoreettiseen tietoperustaan.
Tulosten perusteella suomalainen startup-rahoitusjärjestelmä koettiin monipuoliseksi mutta hajanaiseksi. Julkiset rahoitusinstrumentit arvioitiin tärkeiksi, mutta niiden hakuprosesseja pidettiin monimutkaisina ja hitaina. Yksityisen rahoituksen puolella keskeiseksi haasteeksi nousi sijoittajien varovaisuus sekä startup-yritysten riittämätön ymmärrys rahoitusehdoista ja sijoittajien odotuksista. Tuloksissa korostui myös rahoitusosaamisen merkitys sekä tarve matalan kynnyksen rahoitusratkaisuille alkuvaiheen kokeiluihin. Haastattelujen perusteella rahoitusjärjestelmän kehittämistarpeiksi nousivat prosessien selkeyttäminen, rahoitusneuvonnan keskittäminen, rahoitusosaamisen vahvistaminen sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyön tiivistäminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen startup-rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan toimiva, mutta sen käytännön saavutettavuutta ja hakuprosessien sujuvuutta tulee parantaa. Rahoituksen hakeminen näyttäytyi prosessina, joka edellyttää yrityksiltä taloudellisen osaamisen lisäksi viestintä- ja neuvottelutaitoja sekä vahvoja verkostoja. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä rahoituspalveluiden kehittämisessä että startup-yritysten ja koulutusorganisaatioiden rahoitusosaamisen vahvistamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluilla elo-lokakuussa 2025. Haastateltavat edustivat startup-yrittäjyyttä, sijoittajaverkostoja sekä koulutus- ja valmennusorganisaatioita. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysin eteneminen kuvattiin teorialähtöisesti. Haastatteluista muodostettiin teemoja, joiden avulla rahoituksen käytännön sujuvuutta, rahoitusosaamista ja rahoituspolkujen haasteita tarkasteltiin suhteessa teoreettiseen tietoperustaan.
Tulosten perusteella suomalainen startup-rahoitusjärjestelmä koettiin monipuoliseksi mutta hajanaiseksi. Julkiset rahoitusinstrumentit arvioitiin tärkeiksi, mutta niiden hakuprosesseja pidettiin monimutkaisina ja hitaina. Yksityisen rahoituksen puolella keskeiseksi haasteeksi nousi sijoittajien varovaisuus sekä startup-yritysten riittämätön ymmärrys rahoitusehdoista ja sijoittajien odotuksista. Tuloksissa korostui myös rahoitusosaamisen merkitys sekä tarve matalan kynnyksen rahoitusratkaisuille alkuvaiheen kokeiluihin. Haastattelujen perusteella rahoitusjärjestelmän kehittämistarpeiksi nousivat prosessien selkeyttäminen, rahoitusneuvonnan keskittäminen, rahoitusosaamisen vahvistaminen sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyön tiivistäminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen startup-rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan toimiva, mutta sen käytännön saavutettavuutta ja hakuprosessien sujuvuutta tulee parantaa. Rahoituksen hakeminen näyttäytyi prosessina, joka edellyttää yrityksiltä taloudellisen osaamisen lisäksi viestintä- ja neuvottelutaitoja sekä vahvoja verkostoja. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä rahoituspalveluiden kehittämisessä että startup-yritysten ja koulutusorganisaatioiden rahoitusosaamisen vahvistamisessa.
