Ohjaus sepelvaltimotautipotilaan lääkehoitoon sitoutumisessa
Mäkelä, Anne; Rantanen, Emilia (2015)
Mäkelä, Anne
Rantanen, Emilia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056042
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Hatanpään sairaalan sisätautien vuodeosaston kanssa ja se oli jatkumoa osastolla toteutuneelle projektille ”Potilas osallistuu aktiivisesti lääkehoidon suunnitteluun ja toteutukseen”. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautipotilaan saaman lääkehoidon ohjauksen yhteyttä potilaan lääkehoitoon sitoutumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin, miten osastolla annettu poti-lasohjaus oli yhteydessä potilaan lääkehoitoon sitoutumiseen ja sen avulla kehittää potilaan lääkehoidon ohjausta kyseisellä vuodeosastolla. Opinnäytetyön ongelmina oli selvittää millaista lääkehoidon ohjausta potilaat saivat, mitkä lääkehoidon ohjauksen tekijät olivat yhteydessä lääkehoitoon sitoutumisessa ja millaiseksi potilaat arvioivat omaa sitoutumistaan lääkehoitoon.
Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin määrällinen menetelmä. Tietoa kerättiin osastohoidossa olleilta sepelvaltimotautia sairastavilta potilailta paperisella strukturoidulla kyselylomakkeella, johon potilaat vastasivat kotiutumisen jälkeen. Kyselylomake sisälsi muutamia monivalintakysymyksiä, Likert-asteikollisia mielipideväittämiä sekä neljä avointa kysymystä, joilla haluttiin saada suljettuja kysymyksiä täydentävää lisätietoa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan potilaiden saama ohjaus oli hyvää, ymmärrettävää ja käytännönläheistä. Vastaajien mielestä lääkehoidon ohjaus oli riittävää ja saatuja ohjeita oli helppo noudattaa. Tulosten mukaan vastaajat eivät saaneet riittävästi tietoa lääkehoidon sivuvaikutuksista. Potilaiden mahdollisuus vaikuttaa lääkehoitonsa tavoitteiden laadintaa arvioitiin myös puutteelliseksi. Tulosten mukaan kaikki potilaat arvioivat si-toutumistaan lääkehoitoonsa joko hyväksi tai erittäin hyväksi ja olivat valmiita ottamaan lääkehoidon osaksi päivittäisiä rutiineja.
Osastolla tulee jatkossa ohjauksessa kiinnittää enemmän huomiota lääkehoidon sivuvai-kutuksista kertomiseen ja ottaa potilas aktiivisemmin mukaan lääkehoidon tavoitteiden laadintaan. Ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota lääkehoidon kustannuksiin ja niiden vaikutukseen lääkkeiden hankinnassa. Opinnäytetyön aineisto oli pieni, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää eikä ohjauksen yhteyttä lääkehoitoon sitoutumiseen voida osoittaa. Kysely olisi mielenkiintoista toteuttaa isommalla aineistolla, jolloin ohjauksen yhteyttä lääkehoitoon sitoutumiseen voitaisiin arvioida luotettavammin.
Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin määrällinen menetelmä. Tietoa kerättiin osastohoidossa olleilta sepelvaltimotautia sairastavilta potilailta paperisella strukturoidulla kyselylomakkeella, johon potilaat vastasivat kotiutumisen jälkeen. Kyselylomake sisälsi muutamia monivalintakysymyksiä, Likert-asteikollisia mielipideväittämiä sekä neljä avointa kysymystä, joilla haluttiin saada suljettuja kysymyksiä täydentävää lisätietoa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan potilaiden saama ohjaus oli hyvää, ymmärrettävää ja käytännönläheistä. Vastaajien mielestä lääkehoidon ohjaus oli riittävää ja saatuja ohjeita oli helppo noudattaa. Tulosten mukaan vastaajat eivät saaneet riittävästi tietoa lääkehoidon sivuvaikutuksista. Potilaiden mahdollisuus vaikuttaa lääkehoitonsa tavoitteiden laadintaa arvioitiin myös puutteelliseksi. Tulosten mukaan kaikki potilaat arvioivat si-toutumistaan lääkehoitoonsa joko hyväksi tai erittäin hyväksi ja olivat valmiita ottamaan lääkehoidon osaksi päivittäisiä rutiineja.
Osastolla tulee jatkossa ohjauksessa kiinnittää enemmän huomiota lääkehoidon sivuvai-kutuksista kertomiseen ja ottaa potilas aktiivisemmin mukaan lääkehoidon tavoitteiden laadintaan. Ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota lääkehoidon kustannuksiin ja niiden vaikutukseen lääkkeiden hankinnassa. Opinnäytetyön aineisto oli pieni, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää eikä ohjauksen yhteyttä lääkehoitoon sitoutumiseen voida osoittaa. Kysely olisi mielenkiintoista toteuttaa isommalla aineistolla, jolloin ohjauksen yhteyttä lääkehoitoon sitoutumiseen voitaisiin arvioida luotettavammin.