Kaavoituksessa säästettyjen pienten elinympäristöjen säilyminen alueen rakentamisen jälkeen

Abstract

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on globaali ongelma, jonka pysäyttäminen vaatii toimenpiteitä luontoalueiden lisäksi myös kaupunki- ja taajama-alueilla. Kaupungistumisen seurauksena elinympäristöt pienenevät ja niiden välimatkat kasvavat, mikä heikentää useiden lajien säilymisedellytyksiä. Siksi luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maankäytön suunnittelussa on välttämätöntä arvokkaiden elinympäristöjen ja lajien kulkuyhteyksien turvaamiseksi.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten kahden Ylöjärvellä sijaitsevan asemakaavan suunnitteluratkaisut ovat toteutuneet luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti luo-alueiden huomioimista, muita ympäristöä koskevien kaavamerkintöjen toteutumista sekä viheralueiden koon riittävyyttä. Työn toimeksiantajana toimi Metsänterä Oy. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa hyödynnettiin asemakaavojen kaava-aineistoja, alueelle tehtyjä luontoselvityksiä ja maastokäyntejä vuosina 2024-2025.

Tutkimuksen perusteella Elovainion pohjoispuolisen yritysalueen luo-3-alue eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue on säilyttänyt hyvin sen alkuperäiset ominaispiirteet. Myös alueelle suunniteltu viheryhteys on toteutunut hyvin ja muodostaa kaava-alueen läpi kulkevan ekologisen käytävän. Kangasniemen asemakaava-alueen pienet ja muodoltaan kapeat metsäalueet ovat säilyneet vaihtelevasti. Niiden pienestä koon ja kapean muodon takia reunavaikutuksen osuus näillä alueilla on suuri ja sulkeutuneelle metsälle tyypillisen kasvillisuuden osuus pieni.

Ratkaisuksi esitetään, että asemakaava-alueiden suunnittelussa tulisi turvata riittävän laajat ja rakenteellisesti kytkeytyneet metsäalueet. Erityisten elinympäristöjen pitkäaikainen säilyminen edellyttää lisäksi riittävää tietoa niiden ekologisista ominaisuuksista sekä suunnitteluratkaisuista, joilla niiden ominaispiirteiden säilyminen voidaan varmistaa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan useamman luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen säilymisen tutkimista samassa tutkimuksessa.

The aim of this thesis was to examine how the planning solutions of two zoning plans in Ylöjärvi have been implemented in terms of biodiversity. The study examined the consideration of nature areas and the adequacy of the size of green areas. The thesis was commissioned by Metsänterä Oy. The study was conducted as a case study. The study was based on city plan materials, nature surveys conducted in the area, and field visits in 2024-2025, which focused on collecting information on vegetation and possible sightings of flying squirrels.

The results suggest that the Luo-3 area in the business area north of Elovainio retained its original characteristics well. The green corridor planned for the area formed a functional ecological corridor through the area. The small and narrow forest areas in the Kangasniemi zoning plan area were preserved to varying degrees. Due to their small size and narrow shape, the edge effect was significant in these areas.

The proposed solution is that the planning of zoning plans should ensure sufficiently large and structurally connected forest areas. The long-term preservation of special habitats also requires sufficient information about their ecological characteristics and planning solutions that can ensure the preservation of their distinctive features.