Kohti rekrytoijan roolia – päiväkirjamainen matka harjoittelusta ammattilaisuuteen
Jakovleva, Katja (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633130
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli tukea tekijän ammatillista kehittymistä rekrytoinnin ammattilaiseksi henkilöstöpalveluyrityksessä 9 viikon ajan, seuranta-ajalla 8.9–6.11.2025. Tekijän ammatillisen kehittymisen tavoitteena oli oppia kokonaisvaltaisesti rekrytoinnin prosessit alusta loppuun saakka, aina työpaikkailmoitusten laadinnasta, hakijoiden haastatteluihin, karsintoihin ja palkkaukseen saakka.
Rekrytointiprosessin vaiheissa korostui hakijakokemus ja työnantajamielikuva. Tekijän tavoitteena oli kehittyä hyväksi rekrytoijaksi ja syventää osaamista myös lain näkökulmasta katsottuna.
Opinnäytetyö alkoi rekrytoijan työn analysoinnilla, sidosryhmien esittelyllä sekä vuorovaikutustilanteista rekrytoijan näkökulmasta katsottuna. Tämän jälkeen tekijä kirjoitti viikkopäiväkirjaa, jossa seurattiin kulloisenkin viikon teemaa. Viikon päätteeksi tekijä laati viikkoanalyysin viikon teemaan liittyviin opittuihin asioihin, mitä olisi voinut tehdä toisin, sekä käytti tietokirjallisuutta asioiden analysoimiseen.
Yhdeksän viikon teemat alkoivat rekrytoinnin vaiheista; tarpeen tunnistaminen ja sen määrittely, hakemusten karsinta ja viestintä, haastattelujen sisältö myös lain näkökulmasta. Tämän jälkeen tekijä tarkasteli rekrytointiprosessin kokonaisuutta työnantajamielikuvan, hakijakokemuksen ja lain näkökulmasta, sekä syrjinnän ehkäisyä ja monimuotoisuuden merkitystä rekrytointiprosessissa.
Tekijä koki kartuttaneensa runsaasti käytännönläheistä ja monipuolista osaamista, mikä lisäsi innostusta ja motivaatiota erityisesti laadukkaan rekrytoinnin sekä henkilöstöalan tehtäviä kohtaan. Ammatillisen osaamisen ja motivaation kehittymiseen vaikuttivat merkittävästi päiväkirjamainen lähestymistapa, joka auttoi reflektoimaan omaa tekemistä eri näkökulmista.
Koska tekijällä ei ollut aikaisempaa työkokemusta rekrytoinnista, ammatillinen osaaminen kehittyi erityisesti työhaastattelujen toteuttamisessa sekä ehdokkaiden soveltuvuuden analysoinnissa. Harjoittelun aikana toteutetut videohaastattelut paransivat ja nopeuttivat rekrytointiprosessia sekä hakijakokemusta. Tämä työ antoi vahvan pohjan toimia HR- ja rekrytointitehtävissä sekä auttoi tarkastelemaan rekrytointia yksilön, että organisaation näkökulmasta ymmärtäen, miten onnistunut rekrytointi vaikuttaa hakijan urakehitykseen ja organisaation kokonaismenestykseen.
Rekrytointiprosessin vaiheissa korostui hakijakokemus ja työnantajamielikuva. Tekijän tavoitteena oli kehittyä hyväksi rekrytoijaksi ja syventää osaamista myös lain näkökulmasta katsottuna.
Opinnäytetyö alkoi rekrytoijan työn analysoinnilla, sidosryhmien esittelyllä sekä vuorovaikutustilanteista rekrytoijan näkökulmasta katsottuna. Tämän jälkeen tekijä kirjoitti viikkopäiväkirjaa, jossa seurattiin kulloisenkin viikon teemaa. Viikon päätteeksi tekijä laati viikkoanalyysin viikon teemaan liittyviin opittuihin asioihin, mitä olisi voinut tehdä toisin, sekä käytti tietokirjallisuutta asioiden analysoimiseen.
Yhdeksän viikon teemat alkoivat rekrytoinnin vaiheista; tarpeen tunnistaminen ja sen määrittely, hakemusten karsinta ja viestintä, haastattelujen sisältö myös lain näkökulmasta. Tämän jälkeen tekijä tarkasteli rekrytointiprosessin kokonaisuutta työnantajamielikuvan, hakijakokemuksen ja lain näkökulmasta, sekä syrjinnän ehkäisyä ja monimuotoisuuden merkitystä rekrytointiprosessissa.
Tekijä koki kartuttaneensa runsaasti käytännönläheistä ja monipuolista osaamista, mikä lisäsi innostusta ja motivaatiota erityisesti laadukkaan rekrytoinnin sekä henkilöstöalan tehtäviä kohtaan. Ammatillisen osaamisen ja motivaation kehittymiseen vaikuttivat merkittävästi päiväkirjamainen lähestymistapa, joka auttoi reflektoimaan omaa tekemistä eri näkökulmista.
Koska tekijällä ei ollut aikaisempaa työkokemusta rekrytoinnista, ammatillinen osaaminen kehittyi erityisesti työhaastattelujen toteuttamisessa sekä ehdokkaiden soveltuvuuden analysoinnissa. Harjoittelun aikana toteutetut videohaastattelut paransivat ja nopeuttivat rekrytointiprosessia sekä hakijakokemusta. Tämä työ antoi vahvan pohjan toimia HR- ja rekrytointitehtävissä sekä auttoi tarkastelemaan rekrytointia yksilön, että organisaation näkökulmasta ymmärtäen, miten onnistunut rekrytointi vaikuttaa hakijan urakehitykseen ja organisaation kokonaismenestykseen.