Kohti neuroinklusiivisempaa työyhteisöä - tietoa autismikirjosta lähijohtajille
Honkanen, Esra (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120733234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120733234
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisten tietojen ja toimien avulla lähijohtaja voi luoda ja kehittää työpaikan neuroinklusiivisuutta. Haastatteluiden avulla pyrittiin myös selvittämään lähijohtajien mahdollisia tuen- ja tiedontarpeita. Tavoitteena oli kerätä selkeä, yhtenäinen tietoperusta ja selvittää konkreettisia toimia neuroinklusiivisuuden edistämiseksi. Näin opinnäytetyö voi toimia tietopakettina ja tietolähteenä. Työ toteutettiin 25.10.2024 – 25.11.2025. Haastattelut pidettiin huhtikuussa ja marraskuussa 2025.
Työssä rajattiin tutkimuksen kohteeksi erityisesti autismikirjo. Työn tietoperustassa määritellään autismia sen ydinpiirteiden eli tyypillisimmin tunnistettujen piirteiden avulla. Siinä pyritään selittämään mahdollisia eroavaisuuksia autismikirjon henkilöiden ja niin kutsuttujen neurotyypillisten henkilöiden välillä. Tämän erittelyn tavoitteena oli havainnollistaa, miten neuromoninaisuus - ja tämän opinnäytetyön kontekstissa juuri autismi - voi ilmetä työpaikoilla.
Työssä keskityttiin työympäristöön, joten työ rajattiin työssäkäyviin henkilöihin. Neuroinklusiivisuuden käsitettä avattaessa sivuttiin kuitenkin myös autismikirjolla olevien henkilöiden työllistymiseen liittyviä haasteita. Aluksi eriteltyjen piirteiden perusteella tutkittiin niiden ilmenemistä työelämässä ja mahdollisia haasteita, joita ne voivat nostaa esiin. Näin pyrittiin löytämään ja konkretisoimaan tietoja ja keinoja, joita tarvitaan näiden haasteiden selättämiseen.
Laadullinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltaviksi haettiin sekä autismikirjon parissa työskennelleitä ihmisiä että lähijohtajia kaikenlaisista taustoista. Kartoittamalla autismikirjoa jonkin verran tuntevien näkökulmia selvitettiin autismin ilmenemistä työkontekstissa. Lähijohtajien haastatteluista haettiin omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Erilaisia näkökulmia verrattiin toisiinsa ja näin pyrittiin selvittämään, kohtaavatko oletukset ja kokemukset toisensa.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu autismikirjolla olevan työntekijän ja lähijohtajan välinen avoin keskustelu. Keskustelun avulla voidaan kartoittaa mahdollisia tuen tarpeita, haasteita ja niihin reagointia. Toisena tärkeänä teemana nousi autismitietoisuuden levittäminen. Tiedon levittämisessä löytyi eriäviä mielipiteitä, mutta kaikki haastateltavat pitivät autismitietoisuutta tärkeänä ainakin sellaisissa työyhteisöissä, joissa on autismikirjolla olevia työntekijöitä.
Työssä rajattiin tutkimuksen kohteeksi erityisesti autismikirjo. Työn tietoperustassa määritellään autismia sen ydinpiirteiden eli tyypillisimmin tunnistettujen piirteiden avulla. Siinä pyritään selittämään mahdollisia eroavaisuuksia autismikirjon henkilöiden ja niin kutsuttujen neurotyypillisten henkilöiden välillä. Tämän erittelyn tavoitteena oli havainnollistaa, miten neuromoninaisuus - ja tämän opinnäytetyön kontekstissa juuri autismi - voi ilmetä työpaikoilla.
Työssä keskityttiin työympäristöön, joten työ rajattiin työssäkäyviin henkilöihin. Neuroinklusiivisuuden käsitettä avattaessa sivuttiin kuitenkin myös autismikirjolla olevien henkilöiden työllistymiseen liittyviä haasteita. Aluksi eriteltyjen piirteiden perusteella tutkittiin niiden ilmenemistä työelämässä ja mahdollisia haasteita, joita ne voivat nostaa esiin. Näin pyrittiin löytämään ja konkretisoimaan tietoja ja keinoja, joita tarvitaan näiden haasteiden selättämiseen.
Laadullinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltaviksi haettiin sekä autismikirjon parissa työskennelleitä ihmisiä että lähijohtajia kaikenlaisista taustoista. Kartoittamalla autismikirjoa jonkin verran tuntevien näkökulmia selvitettiin autismin ilmenemistä työkontekstissa. Lähijohtajien haastatteluista haettiin omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Erilaisia näkökulmia verrattiin toisiinsa ja näin pyrittiin selvittämään, kohtaavatko oletukset ja kokemukset toisensa.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu autismikirjolla olevan työntekijän ja lähijohtajan välinen avoin keskustelu. Keskustelun avulla voidaan kartoittaa mahdollisia tuen tarpeita, haasteita ja niihin reagointia. Toisena tärkeänä teemana nousi autismitietoisuuden levittäminen. Tiedon levittämisessä löytyi eriäviä mielipiteitä, mutta kaikki haastateltavat pitivät autismitietoisuutta tärkeänä ainakin sellaisissa työyhteisöissä, joissa on autismikirjolla olevia työntekijöitä.