Investointihankkeen tarveselvitys

Abstract

Suomen valtion rakennusinvestoinnit ovat ennätyskorkealla tasolla Euroopassa vallitsevan muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Samaan aikaan Suomen valtion taloudessa on suuria haasteita ja tämä tuo erityisiä vaatimuksia julkisten varojen vastuulliselle käytölle. Rakentamisen tulisi olla aina tarveperusteista ja hankkeissa tulisi laatia tarveselvitys, jotta voidaan varmistua rakentamisen tapahtuvan juuri tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä hyötyä tarveselvityksestä saadaan ja miten tarvetta voidaan selvittää investointihankkeissa.

Tutkimuksen tietoperusta koostuu kolmesta eri luvusta, joissa tutkimusaihetta tarkastellaan eri näkökulmista. Luvut koostuvat käsitteiden määrittelystä, investoinnin ja tarveselvityksen määrittelystä. Tutkimusaineistot kerättiin verkkokyselyn avulla. Kyselyn kysymyksiin johdettiin valmiit vastausvaihtoehdot tietoperustasta ja kysely toteutettiin tutkimustyön toimeksiantajan työntekijöihin, joiden työtehtäviin tarveselvitysvaihe liittyy. Kyselyn aineisto analysoitiin ja tehtiin johtopäätöksiä saaduista tuloksista.

Tutkimuksen tuloksena syntyi käsitys, että laadukkaasti tehty tarveselvitys määrittelee selkeät tavoitteet hankkeelle, hankkeelle syntyy aidosti ensimmäinen kustannusarvio, tunnistetaan paras ratkaisu vaihtoehtoja tarkastelemalla ja asiakas sitoutetaan laadittuun tilaratkaisuun. Tarvetta voidaan selvittää yleisillä tutkimustyöhön soveltuvilla menetelmillä, kuten kyselyt, haastattelut tai mittaamalla esimerkiksi käyttöastetta ja siitä johtopäätöksiä tekemällä.

Tutkimustyö antoi käsityksen, mitä asioita tarveselvityksen tekeminen vaatii. Huomioina olivat asiakaslähtöinen ajattelutapa ja asiakkaan ymmärtäminen. Leanin ajattelun keskeisten ajatusten soveltuvuus, kuten jatkuva parantaminen ja kouluttautuminen. Jatkotutkimukseen on tarve, jotta tarveselvityksen merkitys tunnettaisiin paremmin sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisäksi erilaisia tapoja tehdä tarveselvitysvaihe tulisi tutkia lisää, jotta tehokkaita menetelmiä osattaisiin käyttää sekä uudisrakentamisen hankkeissa ja peruskorjaus/perusparannushankkeissa.