Monialainen suojelutyö : työikäisten huoli-ilmoitukset Pirkanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaisten näkökulmasta huoli-ilmoituksen monialaista prosessia. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi monialainen suojelutyö, joka muodostui käsitteistä suojelu, monialainen yhteistyö ja palveluprosessi. Opinnäytetyömme toimintaympäristönä toimi Pirkanmaan hyvinvointialue.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tunnistaa työikäisten huoli-ilmoitusprosessin monialaisen yhteistyön kehittämistarpeita sekä tuottaa hyvinvointialueelle ajankohtaista tietoa huoli-ilmoitusten sisällöstä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä, joista viimeisessä hyödynnettiin eläytymismenetelmää. Kyselyyn vastasi yhteensä 49 pelastustoimen, terveyssosiaalityön ja työikäisten sosiaalityön ammattihenkilöä. Aineisto analysoitiin määrällisesti SPSS-ohjelmalla ja laadullisesti sisällön analyysilla.

Opinnäytetyömme tulosten mukaan huoli-ilmoitusten syyt jakautuivat melko tasaisesti huoli-ilmoituslomakkeessa määriteltyjen tuen tarpeiden kesken. Yleisimmät syyt liittyivät arjessa selviytymiseen, asumiseen sekä toimintakyvyn heikkenemiseen. Huoli-ilmoitusprosessiin vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat osaaminen, selkeys ja työn tukirakenteet. Tärkeiksi osaamisalueiksi tunnistettiin tuen tarpeen arviointi, dokumentointi ja oman roolin tunteminen. Selkeyden osalta korostui paitsi oman roolin ymmärtäminen, myös muiden toimijoiden tehtävien ja palveluprosessin hahmottaminen kokonaisuudessaan. Tukirakenteista keskeisiä olivat toimintaohjeet, yhteistyökäytännöt ja tietojärjestelmät. Kehittämistarpeita havaittiin tietojärjestelmissä, toimintatapojen selkeydessä sekä yhteistyön vahvistamisessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että monialainen työ koetaan tärkeäksi työikäisten huoli-ilmoitusprosessissa, mutta toimijoiden välisten roolien selkeydessä ja työn tukirakenteissa on yhä parannettavaa.

Jatkokehittämisessä on tärkeää varmistaa, että kaikki prosessiin osallistuvat ymmärtävät sekä oman että muiden toimijoiden roolit sekä palveluprosessin kokonaisuudessaan. Vaikka monialainen työ on vakiintunut osaksi hyvinvointialueiden arkea, siirtyminen siiloutuneesta toiminnasta kohti yhteistä vastuuta vaatii yhä kehittämistä. Tarvitaan myös lisää poikkitieteellistä tutkimusta roolien selkeydestä ja palveluprosessien kehittämisestä.

The purpose of this study was to investigate the multidisciplinary process of adult safeguarding alerts from the perspective of social and health care and emergency department professionals in the Pirkanmaa Wellbeing Services County. The theoretical framework was based on multidisciplinary safeguarding work, encompassing the concepts of safeguarding, collaboration, and the service process.

The aim of the study was to identify needs of improvement in multidisciplinary collaboration within the adult safeguarding alert process and to provide up-to-date information on the content of the alerts. The data for this study was collected through a survey consisting of both closed and open-ended questions, the final of which utilised the method of empathy-based stories. A total of 49 professionals from emergency services, health social work, and adult social services responded to the survey. The data was analysed using SPSS and content analysis.

According to the results, the most common safeguarding alerts concerned coping with daily life, housing, and reduced functional capacity, although reasons were otherwise evenly distributed. Key factors influencing the process included competence, clarity, and structural support. Essential competencies identified were the assessment of support needs, documentation, and understanding one’s professional role. In terms of clarity, understanding both one’s own role and the roles of other professionals, as well as the overall service process, was empha-sised. Important structural supports included operational guidelines, collaboration practices, and datasystems. Development needs focused on improving information systems, clarifying procedures, and enhancing collaboration. While multi-disciplinary work is seen as essential in adult safeguarding, clearer role definitions and stronger support structures are still needed.

Future development should focus on ensuring that all professionals involved clearly understand both their own roles and those of others, as well as the overall service process. Although multidisciplinary collaboration is established in wellbeing services, moving from siloed practices to shared responsibility still requires progress. More interdisciplinary research is needed to clarify professional roles and improve service processes.