Isyys muurien sisällä : isän ja lapsen välinen suhde vankeuden aikana kokemusten kautta

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli ymmärtää isyyden toteutumista vankeuden aikana. Huomio keskittyi isän ja lapsen väliseen suhteeseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaista isyys on muurien sisäpuolella sekä miten vankila tukee tai rajoittaa isyyttä. Opinnäytetyöhön etsittiin vankilaisiä, joilla on ollut vankeuden aikana varhaisessa iässä olevia lapsia. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä aiheesta, sen mahdollisuuksista sekä haasteista. Kokemuspohjaisella haastattelulla haluttiin vähentää stigmasta aiheutuvaa kielteistä näkökulmaa. Tulosten avulla haluttiin antaa kehittämisehdotuksia vankiloille ja uusia näkökulmia siellä työskenteleville ammattilaisille.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, joka koostui neljästä haastattelusta. Kaikki haastateltavat isät suostuivat yksilöhaastatteluihin, joissa painotettiin heidän kerronnallisuutta. Haastattelussa käytettiin teemahaastattelun runkoa, jossa oli paljon avoimia kysymyksiä, jotta haastateltavien kokemuspohjainen näkökulma saatiin esille.

Tulokset osoittavat, että päihteet ja entinen elämä vaikuttavat suoraan yhteydenpitohalukkuuteen: oma hyvinvointi menee aluksi usein lapsen edelle. Omalla muutosprosessilla on merkitystä siihen, haluaako isä nähdä lastaan tai rajoitetaanko lapsen näkemistä jonkun toisen toimesta. Lisäksi esimerkiksi erot vankiloiden käytännöissä ja henkilökunnassa vaikuttavat isä-lapsisuhteen ylläpito-mahdollisuuksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ympäristötekijöillä sekä vankilaisän omalla elämäntilanteella on suora yhteys isyyden toteutumiseen vankilassa.

This thesis explores the experience of fatherhood during imprisonment, focusing on the relationship between incarcerated fathers and their young children. The aim was to examine how fatherhood is expressed within the prison environment and how institutional structures either support or hinder paternal involvement. The study contributes to a deeper understanding of the challenges and opportunities related to parenting in prison settings.

The study was conducted as a qualitative study based on four individual, experience-based interviews. A semi-structured interview format was used to allow the participants to share personal narratives and perspectives.

Findings indicate that substance abuse and previous life experiences significantly influence a father’s willingness and ability to maintain contact with their child. Personal well-being often takes precedence, especially in the early stages of incarceration. The father’s own process of change, as well as external restrictions, affect the possibility of maintaining the parent-child relationship. Additionally, differences in prison practices and staff attitudes play a crucial role in shaping these opportunities.

The thesis concludes that both environmental factors and the father’s personal circumstances are closely linked to how fatherhood is realized in prison. Further research is recommended to explore institutional practices that could better support incarcerated fathers in maintaining meaningful relationship with their children.