Hoitohenkilöstön työajan käyttö mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon yksiköissä: Mihin hoitohenkilöstön työaika kuluu?
Harju, Juho (2025)
Harju, Juho
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833725
Tiivistelmä
Hoitohenkilöstön työajan käyttöä on tutkittu paljon, mutta tutkimukset ovat painottuneet somatiikan ja psykiatrian osastopalveluiden toimintaympäristöihin. Mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon osalta tutkimustietoa on vaikea löytää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mihin hoitohenkilöstön työaika kuluu mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon yksiköissä. Tavoitteena oli kuvata, miten työaika jakautuu eri toimintojen kesken mukailemalla aiemmissa tutkimuksissa käytettyjä luokitteluita: potilaalle lisäarvoa tuottava työ (välitön ja välillinen hoitotyö, kirjaaminen), tarpeellinen toiminta (välillinen työ, yksikköön liittyvät tehtävät) sekä potilaalle lisäarvoa tuottamaton työ.
Tutkimus toteutettiin henkilöstön itseraportointina mukaillen toimintolaskenta-menetelmää ja tietoa kerättiin kolmelta viiden päivän mittaiselta työviikolta (maanantai–perjantai) kevään 2025 aikana. Tiedonkeruun apuna käytettiin strukturoitua mittaria, jota on aiemmin hyödynnetty Vilmin ym. (2021) psykiatrian osastoilla tehdyssä tutkimuksessa. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 29.0.2.0 -ohjelmalla kuvaillen aineistoa frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Työkokemuksen mahdollista vaikutusta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliötestin avulla.
Tulosten perusteella hoitohenkilöstön työajasta yli puolet kului potilaalle lisäarvoa tuottavaan työhön. Yli kolmannes työajasta kului välittömään hoitotyöhön, välilliseen hoitotyöhön kului noin kymmenesosa työajasta ja kirjaamiseen käytetty aika oli noin 15 %. Tarpeellisen toiminnan osuus oli hieman yli neljännes jakautuen välilliseen työhön (6,3 %) ja yksikköön liittyviin tehtäviin (19,9 %). Lisäarvoa tuottamattomaan työhön kului kymmenes työajasta. Työkokemuksella oli vaikutusta välittömään hoitotyöhön ja kirjaamiseen käytetyssä ajassa. Vaikka yli puolet työajasta kuluu potilaalle lisäarvoa tuottaviin toimintoihin, jää suoran hoitotyön osuus vähäiseksi. Jatkossa tulisi selvittää, kuinka esimerkiksi kirjaamiseen käytettävää aikaa saisi vähennettyä esimerkiksi digitaalisia ja muita ratkaisuita hyödyntäen. Välillisen työn ja yksikköön liittyvien tehtävien tiimoilta on hyvä selvittää tarkemmin, miten työaikaa saisi priorisoitua välittömän hoitotyön puolelle.
Opinnäytetyö antaa uutta tietoa hoitohenkilöstön työajan käytöstä mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon yksiköissä ja validoi työajanseurannassa tutkimusmenetelmää toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen ja johtamisen tukena arvioiden jatkossa tehtyjen muutosten vaikutuksia hoitohenkilöstön työajan jakautumisessa.
Tutkimus toteutettiin henkilöstön itseraportointina mukaillen toimintolaskenta-menetelmää ja tietoa kerättiin kolmelta viiden päivän mittaiselta työviikolta (maanantai–perjantai) kevään 2025 aikana. Tiedonkeruun apuna käytettiin strukturoitua mittaria, jota on aiemmin hyödynnetty Vilmin ym. (2021) psykiatrian osastoilla tehdyssä tutkimuksessa. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 29.0.2.0 -ohjelmalla kuvaillen aineistoa frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Työkokemuksen mahdollista vaikutusta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliötestin avulla.
Tulosten perusteella hoitohenkilöstön työajasta yli puolet kului potilaalle lisäarvoa tuottavaan työhön. Yli kolmannes työajasta kului välittömään hoitotyöhön, välilliseen hoitotyöhön kului noin kymmenesosa työajasta ja kirjaamiseen käytetty aika oli noin 15 %. Tarpeellisen toiminnan osuus oli hieman yli neljännes jakautuen välilliseen työhön (6,3 %) ja yksikköön liittyviin tehtäviin (19,9 %). Lisäarvoa tuottamattomaan työhön kului kymmenes työajasta. Työkokemuksella oli vaikutusta välittömään hoitotyöhön ja kirjaamiseen käytetyssä ajassa. Vaikka yli puolet työajasta kuluu potilaalle lisäarvoa tuottaviin toimintoihin, jää suoran hoitotyön osuus vähäiseksi. Jatkossa tulisi selvittää, kuinka esimerkiksi kirjaamiseen käytettävää aikaa saisi vähennettyä esimerkiksi digitaalisia ja muita ratkaisuita hyödyntäen. Välillisen työn ja yksikköön liittyvien tehtävien tiimoilta on hyvä selvittää tarkemmin, miten työaikaa saisi priorisoitua välittömän hoitotyön puolelle.
Opinnäytetyö antaa uutta tietoa hoitohenkilöstön työajan käytöstä mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon yksiköissä ja validoi työajanseurannassa tutkimusmenetelmää toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen ja johtamisen tukena arvioiden jatkossa tehtyjen muutosten vaikutuksia hoitohenkilöstön työajan jakautumisessa.
