Opas työnantajalle : osatyökykyisen tie työelämään
Immonen, Pilvi-Kaarina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833636
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa käytännönläheinen opas esi-henkilöiden tueksi osatyökykyisen työntekijän työhön paluun tilanteisiin. Työ toteutettiin yhteistyössä Jokilinna Oy / POOLI-työkykypalveluiden kanssa, ja sen tavoitteena oli kehittää työelämäkumppanin tarpeisiin soveltuva koulutus- ja perehdytysmateriaali, joka tukee työkykyjohtamista arjen esihenkilötyössä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus rajattiin koskemaan työsuhteessa ole-vien osatyökykyisten työntekijöiden työkykyä ja työhön paluun tukemista. Teoreettinen viitekehys rakentui osatyökykyisyyden, työhyvinvoinnin, työkykyjohtamisen, verkostoyhteistyön sekä työhön paluun keinojen ympärille. Tiedon-hankinta perustui kirjallisiin lähteisiin, tieteellisiin tutkimuksiin sekä yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa käytyihin keskusteluihin.
Tutkimustulosten mukaan työpaikan ilmapiirillä ja esihenkilötyö vaikuttaa merkittävästi työntekijän työkykyyn. Työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Työkykyä voivat heikentää muun muassa kiireestä johtuva kuormitus sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Esihenkilön johtamis-tyyli puolestaan vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden sitoutumiseen sekä organisaatiossa tapahtuviin muutoksiin.
Opinnäytetyöprosessi eteni kehittämistarpeen tunnistamisesta ideointiin ja oppaan rakenteen hahmotteluun. Luonnosteluvaiheessa tehtiin tiedonhakua ja sisällöllisiä rajauksia. Kehittelyvaiheessa laadittiin oppaan ensimmäinen versio, jonka sisältö pohjautui asiantuntijatietoon ja lähdeaineistoon.
Kehittämisen tuotosta eli opasta ei ehditty arvioimaan laajasti opinnäytetyön ai-kana, koska käytäntöön juurruttaminen tulee viemään aikaa. Oppaan kehittämisessä hyödynnettiin eri alojen esihenkilöiltä saatua palautetta, jonka avulla opasta täsmennettiin ja selkeytettiin. Saatu palaute antoi useita jatkokehittämisideoita, kuten tarve laatia vastaavanlaisia oppaita eri työrooleihin ja toimi-aloille, joissa osatyökykyisten työhön paluun tukeminen on erityisen ajankohtaista. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi hyödyllistä tarkastella tarkemmin osatyökykyisten työntekijöiden kokemuksia työkykyä tukevista käytännöistä ja palveluista sekä heidän kohtaamistaan haasteista työhön palaamisen yhteydessä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus rajattiin koskemaan työsuhteessa ole-vien osatyökykyisten työntekijöiden työkykyä ja työhön paluun tukemista. Teoreettinen viitekehys rakentui osatyökykyisyyden, työhyvinvoinnin, työkykyjohtamisen, verkostoyhteistyön sekä työhön paluun keinojen ympärille. Tiedon-hankinta perustui kirjallisiin lähteisiin, tieteellisiin tutkimuksiin sekä yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa käytyihin keskusteluihin.
Tutkimustulosten mukaan työpaikan ilmapiirillä ja esihenkilötyö vaikuttaa merkittävästi työntekijän työkykyyn. Työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Työkykyä voivat heikentää muun muassa kiireestä johtuva kuormitus sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Esihenkilön johtamis-tyyli puolestaan vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden sitoutumiseen sekä organisaatiossa tapahtuviin muutoksiin.
Opinnäytetyöprosessi eteni kehittämistarpeen tunnistamisesta ideointiin ja oppaan rakenteen hahmotteluun. Luonnosteluvaiheessa tehtiin tiedonhakua ja sisällöllisiä rajauksia. Kehittelyvaiheessa laadittiin oppaan ensimmäinen versio, jonka sisältö pohjautui asiantuntijatietoon ja lähdeaineistoon.
Kehittämisen tuotosta eli opasta ei ehditty arvioimaan laajasti opinnäytetyön ai-kana, koska käytäntöön juurruttaminen tulee viemään aikaa. Oppaan kehittämisessä hyödynnettiin eri alojen esihenkilöiltä saatua palautetta, jonka avulla opasta täsmennettiin ja selkeytettiin. Saatu palaute antoi useita jatkokehittämisideoita, kuten tarve laatia vastaavanlaisia oppaita eri työrooleihin ja toimi-aloille, joissa osatyökykyisten työhön paluun tukeminen on erityisen ajankohtaista. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi hyödyllistä tarkastella tarkemmin osatyökykyisten työntekijöiden kokemuksia työkykyä tukevista käytännöistä ja palveluista sekä heidän kohtaamistaan haasteista työhön palaamisen yhteydessä.