Neurokirjolla olevien yläkoululaisten yksilöllisen tuen tarpeiden huomioiminen koululiikunnassa liikunnanopettajien näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yläkoulun liikunnanopettajien näkemyksiä ja käsityksiä neurokirjolla olevien yläkoululaisten yksilöllisen tuen tarpeiden huomioimisesta liikunnanopetuksessa. Tavoitteena oli tuoda esiin liikunnanopettajien näkökulmaa ja samalla lisätä tietoisuutta neurokirjolla olevien oppilaiden huomioimiseen liittyvistä asioista.

Opinnäytetyön keskeinen tutkimuskysymys oli: Millaisia käsityksiä liikunnanopettajilla on neurokirjolla olevien yläkoululaisten yksilöllisen tuen tarpeiden huomioimisesta yläkoulun liikunnanopetuksessa? Käsityksiä pyrittiin tuomaan esiin selvittämällä liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia tarkasteltavasta aiheesta ja muodostamalla näin heidän käsityksiään havainnollistavia kuvauksia. Tämä oli tutkimukselliselta lähestymistavaltaan laadullinen opinnäytetyö, jossa nojattiin fenomenografiseen teoreettismetodologiseen viitekehykseen. Työ toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin ja tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja aineisolähtöistä sisällönanalyysiä, joihin fenomenografiaa sovellettiin. Analyysin lopputulosta havainnollistettiin fenomenografisen tutkimuksen tavoin kuvauskategorioilla.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että yläkoulun liikunnanopettajien käsitykset neurokirjolla olevien yläkoululaisten tuen tarpeen huomioimisesta liittyvät tuen toteutukseen, edellytyksiin ja merkitykseen. Näistä muodostui kolme kuvauskategoriaa, joihin kuhunkin liittyi 4–5 alakategoriaa, jotka tarkemmin ha-vainnollistavat liikunnanopettajien käsityksiin liittyviä osa-alueita ja aiheita.

Ensimmäinen kuvauskategoria havainnollistaa tuen toteutukseen liittyviä käsityksiä, joissa korostuu liikunnanopetus, neurokirjolla olevat oppilaat, tuen ympäristöt, resurssit ja erilaiset pedagogiset ratkaisut. Toinen kuvauskategoria muodostuu tuen edellytyksiin liittyvistä käsityksistä, joissa korostuu opettamisen filosofia, opetuksen eriyttäminen, oppilastuntemus, vuorovaikutusosaaminen sekä tieto ja ymmärrys. Kolmas kuvauskategoria koostuu tuen merkitykseen liittyvistä käsityksistä, joiden mukaan yksilöllinen tuki nähdään osana koulunkäynnin tukea, yhdenvertaisuuden mahdollistajana sekä opettajan työtä helpottavana tekijänä. Monelle yksilöllisen tuen tarpeiden huomioimisessa on ensisijaisesti kyse oppilaiden yksilöllisestä huomioimisesta. Tämä opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle tietoa liikunnanopettajien näkökulmasta liittyen neurokirjolla olevien yläkoululaisten tuen tarpeen huomioimiseen liikunnanopetuksessa.

The objective of this thesis was to investigate the views and perceptions of lower secondary school physical education (PE) teachers regarding the con-sideration of the special educational needs (SEN) of neurodivergent students in lower secondary school PE. The aim was to highlight the perspectives of PE teachers while increasing awareness of issues related to considering neu-rodivergent students.

The primary research question was: What perceptions do PE teachers have about the consideration of neurodivergent lower secondary school students' SEN in PE? The aim was to highlight these perceptions by examining the teachers' views and experiences and thus forming descriptions that illustrate their perceptions. This thesis was conducted by using qualitative methods, such as semi-structured thematic interview and data-driven content analysis, to which phenomenography was applied. The results were illustrated by using categories of description.

The results indicate that the lower secondary school PE teachers´ perceptions of the consideration of SEN of neurodivergent students relate to the implementation, related requirements and the meaning of support. The three categories of description were formed from those perceptions. Each main category includes 4-5 sub-categories, demonstrating the main topics related to the presented perceptions.

The first category of description demonstrates perceptions regarding the implementation of support. It highlights PE, neurodivergent students, environments of support, resources and various pedagogy-based solutions. The second category is formed from perceptions regarding the requirements of support and highlights the philosophy and differentiation of teaching, knowledge about the students, communication skills and general understanding of the topic. The third category covers the perceptions related to the meaning of support. In this category, individual support is seen as part of all learning support, as an enabler of equality and as a factor that facilitates the teacher's work. For most interviewees, addressing individual support needs is primarily about considering students individually. This thesis provides information for the commissioner about the PE teachers' perspective regarding the consider-ation of SEN of neurodivergent students in PE.