Psykologinen turvallisuus akuuttihoidon työyhteisöissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, millaiset tekijät ovat yhteydessä akuuttihoidon työyhteisöissä esiintyvään psykologiseen turvallisuuteen ja millaisella tasolla psykologisen turvallisuuden koetaan työyhteisöissä olevan. Opinnäytetyön tavoitteena oli koostaa toimeksiantajalle ajankohtaista tutkimustietoa psykologisen turvallisuuden muodoista ja esiintyvyydestä, jota voitaisiin lopulta hyödyntää oppimateriaalina. Toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytteessä haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin ”Millaiset tekijät ovat yhteydessä työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen akuuttihoitotyössä?” ja ”Millaiseksi työyhteisön psykologinen turvallisuus koetaan akuuttihoitotyössä?” Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui eri hoitotyön tietokantoihin tehtyjen hakujen avulla kahdeksan suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä tutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimuksen tulokset muodostuivat kansainvälisesti psykologista turvallisuutta vahvistavista ja heikentävistä tekijöistä, esihenkilötyön vaikutuksista siihen, sekä akuuttihoidon parissa työskentelevien kokemuksista psykologista turvallisuutta kohtaan. Työntekijöiden kokemukset psykologisesta turvallisuudesta olivat pääosin positiivisia, mutta negatiivisia kokemuksia ja siihen johtaneita syitä tuli myös suurissa määrin esiin. Tuloksista ilmeni, että lähijohtajan vahingollinen toiminta alaisiaan kohtaan sekä hänen oma käytöksensä heikensi yksittäisen työntekijän kokemaa turvallisuudentunnetta. Myös työntekijöiden väliset luottamussuhteet ja työkokemuksen ja koulutuksen määrä toimivat joko psykologiseen turvallisuuteen heikentävästi tai vahvistavasti yhteydessä olevina tekijöinä.

Tuloksien perusteella johtopäätöksinä todettiin, että tietoisuutta psykologisesta turvallisuudesta tulisi lisätä, jotta sitä voitaisiin aiheena kouluttaa laajemmin, ja työyhteisöjen viihtyvyys sekä yksittäisten työntekijöiden työhyvinvointi mahdollisesti paranisivat. Aiheen merkittävyyttä tulisi tuoda enemmän esiin jo hoitoalalle opiskeltaessa, jotta työelämään mentäessä olisi muodostunut mallia siitä, miten työyhteisöissä olisi tarkoitus toimia psykologista turvallisuutta edistävästi ja sitä tukevasti, sillä niin yksilön kuin esihenkilönkin asema psykologisen turvallisuuden muodostamisessa toimii huomattavassa roolissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää työtä psykologisen turvallisuuden ja sen tietoisuuden lisäämisessä ja sen koulutusmahdollisuuksien kehittämisessä erilaisissa akuuttihoidon työ- ja oppimisympäristöissä.

The purpose of this thesis was to investigate and describe the factors associated with psychological safety in acute care work communities and the level of psychological safety perceived in these communities. The goal of the thesis was to compile up-to-date research data on the forms and prevalence of psychological safety for the commissioner, which could ultimately be used as learning material. The commissioner of the thesis was the South-Eastern Finland University of Applied Sciences. The thesis sought answers to the research questions “What factors are associated with psychological safety in the workplace in acute care?” and “How is psychological safety in the workplace perceived in acute care?” The study was conducted as a descriptive literature review, for which eight Finnish-language and two English-language studies were selected from various nursing databases. The selected studies were analyzed by theme.

The results of the study consisted of factors that strengthen and weaken psychological safety internationally, the effects of managerial work on it, and the acute care workers’ experiences of psychological safety. The employees’ experiences of psychological safety were mainly positive, but negative experiences and the reasons for them also emerged to a large extent. The results showed that harmful behavior by immediate managers toward their subordinates, as well as their own behavior, weakened the sense of safety experienced by individual employees. The relationships of trust between employees and the amount of work experience and training also acted as factors that either weakened or strengthened psychological safety.

Based on the results, it was concluded that awareness of psychological safety should be increased so that it could be taught more widely, and that the comfort of the work communities and well-being of individual employees could potentially improve. The importance of the topic should be emphasized more during studies in the healthcare field so that, upon entering the workforce, a model would have been formed for how work communities should act in a way that promotes and supports psychological safety, as both employees and managers play a significant role in creating psychological safety. This thesis can be used by the commissioner to increase psychological safety and awareness of it and develop training opportunities in various acute care work and learning environments.