Ilokaasun päihdekäyttäjä ensihoidon potilaana

Abstract

Ilokaasun päihdekäyttö on yleistynyt etenkin nuorten keskuudessa. Ilmiö on havaittavissa erityisesti ulkomailla, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt myös Suomessa. Ilokaasua on saatavilla paitsi patruunoina, myös suurempina säiliöinä, joita näkyy katukuvassa erityisesti festivaalien jälkeen. Ilokaasun käyttöä ei ole rajoitettu lailla ja sitä on helposti saatavilla käsikauppatavarana, mikä lisää sen houkuttelevuutta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevaa tietoa ilokaasun päihdekäytöstä sekä selvittää, miten ilokaasun käyttö voidaan tunnistaa, ja miten sitä tulisi hoitaa ensihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ilokaasun käytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli seuraava: “Miten tunnistetaan ja hoidetaan ilokaasun päihdekäyttäjää ensihoidossa?”.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kartoittavaa kirjallisuuskatsausta, joka soveltuu erityisesti uusiin ja vähän tutkittuihin aiheisiin. Aineisto kerättiin tietokantahakujen ja täydentävien manuaalisten hakujen avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tuloksista ilmeni, että ilokaasun päihdekäyttäjillä esiintyy usein vääristynyt käsitys sen turvallisuudesta. Käytön todettiin aiheuttavan sekä lyhyt- että pitkäaikaishaittavaikutuksia, joista osa voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Ensihoidossa ilokaasun käytön tunnistaminen on tärkeää, sillä se tukee hoitoketjun valintaa sekä oikeanlaista ohjausta ja hoitoa. Ilokaasun käyttö tulisi myös selvittää osana päihdeanamneesia.

The use of nitrous oxide as a recreational substance has increased, particularly among young adults. The phenomenon has been documented internationally and its prevalence has further increased in Finland. Nitrous oxide is available both in small cartridges and larger containers, often visible in public spaces after festivals. Its legal status and easy accessibility contribute to its appeal.

The purpose of this thesis was to collect information on the recreational use of nitrous oxide and to examine how its use can be identified and managed in emergency care. The objective of this study was to gather information about the nitrous oxide use and its associated risks.

The study was carried out as a literature review. Data were collected through database searches and supplementary manual searches. The data were analysed using inductive content analysis.

The results suggest that users often have a distorted perception of the substance’s safety. Both short-term and long-term effects were identified, some of which may lead to acute complications. Recognizing nitrous oxide use is crucial in emergency care to ensure appropriate treatment, guidance, and continuity of care. Nitrous oxide use should be systematically assessed as part of a substance use history.