Näkökulmia maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisista suhteista varhaiskasvatuksessa
Suomela, Saana (2025)
Suomela, Saana
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833645
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuulla sekä varhaiskasvattajien että maahanmuuttajataustaisten lasten ajatuksia ja kokemuksia liittyen maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisiin suhteisiin varhaiskasvatuksessa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli kuulla varhaiskasvattajien ajatuksia ja kokemuksia liittyen monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatusyksikkö.
Teoriaosuudessa käsiteltiin monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta varhaiskasvatuksessa sekä lasten sosiaalisia suhteita varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös varhaiskasvattajien valmiutta monikielisessä ja -kulttuurisessa varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelut pidettiin parihaastatteluina. Aineisto kerättiin syksyllä 2025, minkä jälkeen se analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten välinen yhteinen kieli ja toisen ymmärtäminen vaikuttaa vahvasti sosiaalisiin suhteisiin ja niiden syntymiseen sekä syventymiseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on iso merkitys maahanmuuttajataustaisen lapsen sosiaalisten suhteiden syntymisessä ja syventymisessä, koska he auttavat maahanmuuttajataustaisia lapsia pääsemään mukaan muiden lasten leikkiin ja pitämään leikkiä yllä lasten välisestä kielimuurista huolimatta. Tutkimuksen tulosten perusteella isoimpana haasteena pidetäänkin lapsilähtöisen leikin mahdollistumista eri kieltä puhuvien lasten välillä. Haasteena koetaan myös kaikkien kulttuurien huomioon otto varhaiskasvatuksessa. Vaikka monikielisyys- ja kulttuurisuus tuo haastetta varhaiskasvatuksen arkeen, pidetään sitä kuitenkin varhaiskasvattajien mukaan rikkautena.
Teoriaosuudessa käsiteltiin monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta varhaiskasvatuksessa sekä lasten sosiaalisia suhteita varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös varhaiskasvattajien valmiutta monikielisessä ja -kulttuurisessa varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelut pidettiin parihaastatteluina. Aineisto kerättiin syksyllä 2025, minkä jälkeen se analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten välinen yhteinen kieli ja toisen ymmärtäminen vaikuttaa vahvasti sosiaalisiin suhteisiin ja niiden syntymiseen sekä syventymiseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on iso merkitys maahanmuuttajataustaisen lapsen sosiaalisten suhteiden syntymisessä ja syventymisessä, koska he auttavat maahanmuuttajataustaisia lapsia pääsemään mukaan muiden lasten leikkiin ja pitämään leikkiä yllä lasten välisestä kielimuurista huolimatta. Tutkimuksen tulosten perusteella isoimpana haasteena pidetäänkin lapsilähtöisen leikin mahdollistumista eri kieltä puhuvien lasten välillä. Haasteena koetaan myös kaikkien kulttuurien huomioon otto varhaiskasvatuksessa. Vaikka monikielisyys- ja kulttuurisuus tuo haastetta varhaiskasvatuksen arkeen, pidetään sitä kuitenkin varhaiskasvattajien mukaan rikkautena.
