”Jotenki hämärä tunnelma” : tyypillinen valaisu kauhuelokuvissa ja kuinka valolla luodaan jännitettä
Ylönen, Sini (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933936
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin valaisun vaikutusta jännitteiseen tunnelmaan kauhuelokuvissa, sekä kauhuelokuville tyypillisiä valaisukeinoja. Työn tarkoituksena oli tutkia, millä tavoin valolla voidaan tukea jännitteistä tunnelmaa elokuvassa, ja miten erinäiset kauhuelokuvat näitä keinoja käyttävät. Tavoitteena oli tuoda aiheesta yleispätevä tietopaketti elokuva- ja televisioalan opiskelijoille, ammattilaisille sekä harrastajille. Tutkimusta varten perehdyttiin useisiin erilaisiin julkaisuihin ja verkkolähteisiin, ja luotiin tietopohjan perusteella havainnointitaulukko tyypillisistä kauhuvalaisun keinoista elokuva-analyysiosiota varten. Analysoitavaksi valittiin viisi kauhuelokuvaa, joiden valaisua analysoitiin havainnointitaulukkoa apuna käyttäen.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että valolla on keskeinen vaikutus tunnelman jännitteisyyteen elokuvassa, ja sillä voidaan vaihtelevan hienovaraisin keinoin luoda erilaisia vaikutelmia hahmoista, sekä joko tukea tai luoda ristiriitaa kohtauksen muuhun sisältöön nähden. Analyysiosiosta käy ilmi, että analysoidut elokuvat hyödyntävät hyvissä määrin havainnointitaulukossa listattuja kauhuvalaisun keinoja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimus osoittaa valaisun olevan tehokas ja hienovarainen väline elokuvan tunnelmaa ja visuaalista tyyliä luodessa, ja listattujen kauhuvalaisukeinojen olevan vakaasti käytössä genren sisällä. Mahdollisia jatkotutkimuksia saman aihealueen sisällä voisi tehdä esimerkiksi laajentamalla analysoitavien elokuvien määrää, keskittymällä tiettyjen hahmotyyppien valaisuun, tai esimerkiksi kasvojen tai silmien valaisuun eri elokuvissa.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että valolla on keskeinen vaikutus tunnelman jännitteisyyteen elokuvassa, ja sillä voidaan vaihtelevan hienovaraisin keinoin luoda erilaisia vaikutelmia hahmoista, sekä joko tukea tai luoda ristiriitaa kohtauksen muuhun sisältöön nähden. Analyysiosiosta käy ilmi, että analysoidut elokuvat hyödyntävät hyvissä määrin havainnointitaulukossa listattuja kauhuvalaisun keinoja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimus osoittaa valaisun olevan tehokas ja hienovarainen väline elokuvan tunnelmaa ja visuaalista tyyliä luodessa, ja listattujen kauhuvalaisukeinojen olevan vakaasti käytössä genren sisällä. Mahdollisia jatkotutkimuksia saman aihealueen sisällä voisi tehdä esimerkiksi laajentamalla analysoitavien elokuvien määrää, keskittymällä tiettyjen hahmotyyppien valaisuun, tai esimerkiksi kasvojen tai silmien valaisuun eri elokuvissa.
