Ruuhkaisuuden vähentäminen Sortti-asemilla
Järvelä, Rene (2025)
Järvelä, Rene
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833695
Tiivistelmä
Jätteiden lajittelun merkitys on ympäristönsuojelu, luonnonvarojen säästäminen ja kiertotalouden edistäminen. Tämä opinnäytetyö tarkastelee ruuhkaisuuden vähentämistä pääkaupunkiseudun Sortti-asemilla tapaustutkimuksena Ruskeasanta, Kivikko, Konala. Sortti-asemat ovat HSY:n ylläpitämiä jätteiden lajittelu- ja vastaanottopaikkoja, joihin asukkaat voivat tuoda eri jätejakeet turvalliseen kierrätykseen, hyödyntämiseen tai asianmukaiseen käsittelyyn. Tilaajana toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, joka järjestää ja vastaa alueen jäte- ja vesihuollosta sekä kehittää kierrätyspalveluita osana seudun kiertotaloutta. Työn tavoitteena on tunnistaa ruuhkautumisen keskeiset syyt, arvioida niiden vaikutukset palvelun kokonaisuuteen ja esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla palvelun sujuvuutta, läpimenoaikaa ja turvallisuutta voidaan parantaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään jätehuollon toimintaa ja toimeksiantajan roolia siinä sekä Sortti-asemien osuutta kiertotaloudessa. Tietopohja koottiin virallisista lähteistä, HSY:n julkaisuista ja tilastoista sekä aihetta käsittelevistä artikkeleista. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista Sortti-asemien henkilökunnalle sekä kvantitatiivista kyselyä asiakkaille monivalintakysymyksillä. Henkilöstökysely toteutettiin laadullisen avoimilla kysymyksillä ja analysoitiin teemoittain. Vastausprosentti oli 61. Asiakaskysely toteutettiin määrällisenä, strukturoituna monivalintakyselynä ja analysoitiin visuaalisin tilastoin. Se toteutettiin jalkautuen vuorotellen jokaiselle asemalle, sähköisesti tabletilla Microsoft Forms ohjelmaa käyttäen.
Tulosten mukaan ruuhkia selittävät pysyvät kapasiteettirajoitteet (tila/kaistat), ennustettavat kuormituspiikit kuten sesongit ja vuorokaudenaika sekä pienten häiriöiden ja asiakkaan valmistautumisen tason yhteisvaikutus. Vaikuttavimmiksi keinoiksi henkilöstön mukaan arvioidaan ruuhkahuippujen aikana kahdella kassalla toimiminen, aktiivinen pihaohjaus, entistä selkeämmät lajittelu ja liikenneopasteet. Valtaosa vastaajista oli kotitalouksia ja asiointi tapahtui pääosin kassalla. Ruuhka keskittyy sisäänajoon ja purkupaikoille pitkälti asiakkaiden oman lajittelun vuoksi mutta kokonaisuudessaan palvelun sujuvuus ja henkilökunnan tuki koettiin riittäviksi. Tärkeimmiksi kehitystoimiksi nousivat reaaliaikainen ruuhkatieto, lisää itsepalvelua ja monet olisivat valmiita muuttamaan asiointiaikaansa ruuhkahuippujen välttämiseksi.
Suositellut toimenpiteet ovat reaaliaikainen ruuhkakamera verkossa kuvaamassa aseman tilannetta, itsepalvelun lisääminen ja lajittelukylttien suurentaminen sekä sisääntulo kaistojen liikenneopasteiden selkeyttäminen. Jatkotutkimuksena suositellaan asiakkaiden viipymän mittaamista.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään jätehuollon toimintaa ja toimeksiantajan roolia siinä sekä Sortti-asemien osuutta kiertotaloudessa. Tietopohja koottiin virallisista lähteistä, HSY:n julkaisuista ja tilastoista sekä aihetta käsittelevistä artikkeleista. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista Sortti-asemien henkilökunnalle sekä kvantitatiivista kyselyä asiakkaille monivalintakysymyksillä. Henkilöstökysely toteutettiin laadullisen avoimilla kysymyksillä ja analysoitiin teemoittain. Vastausprosentti oli 61. Asiakaskysely toteutettiin määrällisenä, strukturoituna monivalintakyselynä ja analysoitiin visuaalisin tilastoin. Se toteutettiin jalkautuen vuorotellen jokaiselle asemalle, sähköisesti tabletilla Microsoft Forms ohjelmaa käyttäen.
Tulosten mukaan ruuhkia selittävät pysyvät kapasiteettirajoitteet (tila/kaistat), ennustettavat kuormituspiikit kuten sesongit ja vuorokaudenaika sekä pienten häiriöiden ja asiakkaan valmistautumisen tason yhteisvaikutus. Vaikuttavimmiksi keinoiksi henkilöstön mukaan arvioidaan ruuhkahuippujen aikana kahdella kassalla toimiminen, aktiivinen pihaohjaus, entistä selkeämmät lajittelu ja liikenneopasteet. Valtaosa vastaajista oli kotitalouksia ja asiointi tapahtui pääosin kassalla. Ruuhka keskittyy sisäänajoon ja purkupaikoille pitkälti asiakkaiden oman lajittelun vuoksi mutta kokonaisuudessaan palvelun sujuvuus ja henkilökunnan tuki koettiin riittäviksi. Tärkeimmiksi kehitystoimiksi nousivat reaaliaikainen ruuhkatieto, lisää itsepalvelua ja monet olisivat valmiita muuttamaan asiointiaikaansa ruuhkahuippujen välttämiseksi.
Suositellut toimenpiteet ovat reaaliaikainen ruuhkakamera verkossa kuvaamassa aseman tilannetta, itsepalvelun lisääminen ja lajittelukylttien suurentaminen sekä sisääntulo kaistojen liikenneopasteiden selkeyttäminen. Jatkotutkimuksena suositellaan asiakkaiden viipymän mittaamista.
