Nappimikitys ja näyttelijän kohtaaminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella nappimikitystä kotimaisissa fiktiotuotannoissa sekä teknisenä työvaiheena että vuorovaikutuksellisena tilanteena näyttelijän ja mikittäjän välillä. Lähtökohtana oli ajatus, ettei nappimikitys ole pelkästään tekninen suoritus ja äänen tallentamista, vaan osa näyttelijän ammattimaista kohtaamista ja koko työryhmän yhteistyötä. Aihetta käsitellään kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena oli tuottaa käytännöllinen ja vuorovaikutuksellisia ohjeita nappimikityksen toteuttamiseen siten, että näyttelijän kohtaaminen ja nappimikitys onnistuvat mahdollisimman hyvin.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kirjallisuudesta, verkkolähteistä, puolistrukturoiduista asiantuntijahaastatteluista, sekä omista havainnoista ääniassistentin työstä eri fiktiotuotannoissa. Teoriaosuudessa käsiteltiin nappimikityksen perusasioita ja piilotustaktiikoita fiktiotuotannoissa, joissa mikrofoni ei saa näkyä. Tietoa kerättiin erilaisista lähteistä ja haastattelemalla seitsemää elokuva-alan ammattilaista. Haastateltavat edustivat eri ammattiryhmiä, ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, mikä mahdollisti ja toi esiin monipuolisia näkökulmia nappimikitykseen liittyen. Haastattelut olivat tärkeä osa opinnäytetyötä, sillä tästä aiheesta löytyi melko vähän tietoa, ja siten oli myös tärkeää ja perusteltua tehdä tästä aiheesta laajempaa tutkimusta.

Johtopäätöksenä tulosten perusteella todetaan, että ammattimainen nappimikitys on yhtä aikaa teknisten ratkaisujen hallintaa ja taitavaa näyttelijöiden kohtaamista. Keskeistä on kunnioittava kohtaaminen, selkeä kommunikaatio ja tilannetaju. Ääniassistentin on tärkeää valmistautua kuvauksiin huolellisesti, jotta nappimikitys on kokonaisvaltaisesti sujuvaa. Nappimikitys koetaan useimmiten luontevana ja rutiininomaisena osana kuvauksia, kun mikittäjän toiminta on ennakoivaa ja informoivaa. Epämiellyttäviä kokemuksia syntyy silloin, kun vuorovaikutus jää teknisen suorituksen taakse.

Opinnäytetyö tarjoaa käytännöllisen oppaan ja korostaa vuorovaikutuksen merkitystä erityisesti opiskelijoille ja alalle tuleville ääniassistenteille, sekä tukea kokeneita ammattilaisia oman työnsä tarkastelussa eettisestä ja vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta nappimikityksen suhteen. Jatkotutkimuksena voisi olla miten nappimikitys eroaa fiktiotuotannosta esimerkiksi dokumentti- tai realitytuotantoihin.

The aim of this thesis was to examine lavalier miking in Finnish fiction productions both as a technical stage of work and as an interactional situation between the actor and the person attaching the microphone. The starting point was the idea that lavalier miking is not just a technical task and the recording of sound, but part of a professional encounter with the actor and collaboration of the entire crew. The aim was to produce a practical and interaction-oriented guide to carrying out lavalier miking in such a way that both the actor and the miking itself are as successful as possible.

This thesis was a qualitative study, and the data consisted of literature, online sources, semi-structured expert interviews, and the author’s observations from working as a sound assistant on various fiction productions. The theoretical part discussed the basics of lavalier miking and microphone-hiding tactics in fictional productions where the microphone must not be visible. The data was gathered from the existing literature on the topic and interviews with seven film industry professionals. The semi-structured format of the interviews made it possible to bring out different perspectives on lavalier miking. The interviews were an important part of the thesis, since relatively little information was available on this topic, and it was therefore important and justified to conduct a more extensive study.

The results show that professional lavalier miking involves both the effective use of technical solutions and skillful encounters with actors. Respectful interaction, clear communication and situational awareness are key. It is important for the sound assistant to prepare carefully for the shoot so that lavalier miking runs smoothly overall. Lavalier miking is most often experienced as a natural and routine part of filming when the person performing the miking acts proactively and provides sufficient information. Unpleasant experiences arise when interaction is overshadowed by the technical execution. This thesis provides a practical guide and highlights the importance of interaction, especially for students and aspiring sound assistants, while also supporting experienced professionals in reflecting on their own work from an ethical and interactional perspective about lavalier miking. A possible topic for further research would be how lavalier miking in fiction productions differs from documentary or reality productions.