Positiivinen johtaminen Satakunnan hyvinvointialueella : Esihenkilöiden valmiuksia ja kokemuksia

Abstract

Positiivinen johtaminen on noussut vastaukseksi työelämän haasteisiin, kuten työhyvinvoinnin ja palautumisen kehittämiseen sekä veto- ja pitovoimien vahvistamiseen. Nämä haasteet ovat nousseet esille myös Satakunnan hyvinvointialueella, joka toimii tämän opinnäytetyön kehittämisympäristönä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan hyvinvointialueen esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia positiivisesta johtamisesta sekä positiivisen johtamisen toteutumista Satakunnan hyvinvointialueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Satakunnan hyvinvointialueen esihenkilöiden ja organisaation valmiuksia positiiviseen johtamiseen sekä tukea niiden lisäämistä ja kehittämistä opinnäytetyön tuloksien myötä.

Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka tuottaman aineiston tavoitteena oli vastata tutkimuskysymyksiin. Kohdejoukkona oli Satakunnan hyvinvointialueen eri tasoilla organisaatiota ja eri vastuuyksiköissä toimivat esihenkilöt (n=8). Opinnäytetyön analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, joka toteutettiin aineistolähtöisesti.

Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että haastatelluilla esihenkilöillä oli erilaisia valmiuksia ja lähtökohtia positiiviseen johtamiseen. Käsitykset positiivisesta johtamisesta olivat myönteisiä. Kokemukset positiivisesta johtamisesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä, mutta myös haasteita nousi esille. Jokainen haastateltava toteutti positiivista johtamista työssään esihenkilönä joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Haastateltavilla esihenkilöillä oli runsaasti positiivisen johtamisen työkaluja käytössään. Positiivinen johtaminen ilmenee Satakunnan hyvinvointialueella positiivisena johtamisena esimerkin, myönteisten käytänteiden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön, yksilöllisten vahvuuksien huomioimisen sekä myönteisten tunteiden ja ilmapiirin kautta. Aiemmat tutkimukset positiivisesta johtamisesta tukevat haastatteluissa esille nousseita asioita.

Haastatteluissa nousi esille myös esihenkilöiden toiveita ja kehitysehdotuksia organisaatiolle positiiviseen johtamisen tukemiseksi. Näitä olivat koulutukseen panostamisen positiiviseen johtamiseen liittyen, vertaistuen ja keskustelun merkitys, palautteen saamisen tärkeys sekä osallistamisen vaikutukset ja yhdessä tekeminen. Kehitysehdotuksena organisaatiolle ehdotetaan opinnäytetyön tulosten pohjalta osallistavan työpajan kehittämistä aiheeseen liittyen.

Positive leadership has emerged as a response to the challenges of working life, such as the development of employee wellbeing and recovery, as well as the strengthening of attraction and retention factors. These challenges have also been identified in the Wellbeing Services County of Satakunta, which serves as the development environment for this thesis.

The purpose of this thesis was to describe the supervisors’ views and experiences of positive leadership in the Wellbeing Services County of Satakunta and to examine how positive leadership is implemented within the organisation. The aim of the thesis was to explore the readiness of supervisors and the organisation to engage in positive leadership, and to support the enhancement and development of these capabilities through the results of the study. A qualitative research method was used in this thesis. Semi-structured thematic interviews served as the data collection method, and the collected material was intended to answer the research questions. The target group consisted of supervisors (n=8) working at different organisational levels and in various responsibility units. Qualitative content analysis was used as the method of analysis, and it was carried out inductively.

It can be concluded that the interviewed supervisors had varying levels of readiness and different starting points for positive leadership. Their perceptions of positive leadership were favourable. Experiences of positive leadership were mainly positive, although some challenges also emerged. Each interviewee practiced positive leadership in their supervisory work, either consciously or unconsciously. The supervisors had a wide range of positive leadership tools at their disposal. Positive leadership in the Wellbeing Services County of Satakunta is manifested through leading by example, positive practices, interaction and collaboration, recognition of individual strengths, and the promotion of positive emotions and a positive atmosphere. Previous research on positive leadership supports the themes that emerged in the interviews.

The interviews also revealed supervisors’ wishes and development suggestions for the organisation to better support positive leadership. These included investing in training related to positive leadership, the importance of peer support and discussion, the significance of receiving feedback, and the impact of participation and doing things together. Based on the results of the thesis, a participatory workshop on the topic is proposed as a development measure for the organisation.