Psykososiaalinen kuormittavuus ketterässä projektinhallinnassa
Luoma, Jari (2025)
Luoma, Jari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933975
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, miten ketterät menetelmät vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja työkuormituksen hallintaan kohdeyrityksen tuotetiimeissä. Keskeisenä päämääränä oli tunnistaa stressitekijöitä sekä löytää keinoja, joilla voidaan vähentää psykososiaalista kuormitusta ja parantaa ketterän työympäristön toimivuutta. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset laadittiin hyödyntäen Likertin asteikkoa, mikä mahdollisti vastausten prosentuaalisen jakautumisen analysoinnin. Avoimet vastaukset ryhmiteltiin sisällön samankaltaisuuden perusteella muutamiin pääkategorioihin. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että ketterien menetelmien käyttö tuo mukanaan sekä etuja että haasteita, jotka liittyvät sekä työskentely-ympäristöön että toimintatapoihin. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia tämän kanssa. Merkittävä osa vastaajista koki ajoittaista tai jatkuvaa työkuormitusta liiallisten työmäärien, epärealististen määräaikojen ja jatkuvien keskeytysten vuoksi. Samalla monet arvostivat ketterien menetelmien joustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa työnkulkuun. Keskeisiksi stressitekijöiksi nousivat tiimiresurssien alimitoitus, puutteellinen viestintä ja organisaatiomuutokset. Toisaalta menetelmien koettiin parantavan tiimien yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä lisäävän työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, mikä nähtiin myönteisenä kehityksenä. Työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi on tärkeää varmistaa riittävät resurssit, tarjota joustavia työaikoja, kehittää viestintäkäytäntöjä ja mukauttaa ketterät menetelmät tiimien erityistarpeiden mukaan. Konkreettisina esimerkkeinä tämä voi tarkoittaa kattavaa koulutusta ketterien menetelmien ja työkalujen käyttöön, roolikartan laatimista vastuiden selkeyttämiseksi, melunhallinnan parantamista avotoimistoissa sekä turhan byrokratian karsimista, joka hidastaa sprinttien etenemistä. Organisaation tulee kuunnella työntekijöiden kokemuksia ja kehittää toimintatapoja, jotka vastaavat entistä paremmin tiimien tarpeisiin. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen voi merkittävästi vähentää stressiä ja parantaa työympäristön toimivuutta, ja samalla hyödynnetään ketterien menetelmien tarjoamat positiiviset vaikutukset.
