"En oo varmaan ikinä halunnut olla näin elossa" - TOSI-retriitin vaikutukset Tampereen korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyö sai alkunsa kiinnostuksesta luonnon hyvinvointivaikutuksia sekä sosiaalialalla hyödynnettäviä luovia ja toiminnallisia menetelmiä kohtaan. Yhteys TOSI-hankkeeseen mahdollisti toimeksiantajan löytymisen ja työn aiheen rajaamisen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tampereen korkeakouluopiskelijoille suunnatut TOSI-retriitit vaikuttivat osallistujien hyvinvointiin.

Opinnäytetyö toteutettiin aineistolähtöisenä laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka oli rakennettu mallintamaan puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Lisäksi aineistoa kerättiin havainnoinnin avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, ja tutkimus eteni aineiston koodauksesta luokkien muodostamiseen ja tulosten tulkintaan.

Tulokset osoittivat, että retriitti vaikutti opiskelijoiden hyvinvointiin monipuolisesti. Keskeisiä esiin nousseita teemoja olivat yhteisöllisyyden kokemus, vahvistunut luontoyhteys, syventynyt itsetuntemus sekä arjesta irtaantumisen merkityksellisyys.

Johtopäätöksenä todettiin, että yksi retriitin merkittävimmistä tekijöistä on kokemus yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Yksittäisillä aktiviteeteilla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin sillä, että ne koetaan ja jaetaan ryhmän kesken. Lisäksi luonnosta saadut myönteiset vaikutukset ovat merkityksellisiä osallistujien hyvinvoinnille. Jatkotutkimukset voisivat syventää ymmärrystä siitä, miten retriittikonsepti vahvistaa yhteisöllisyyttä ja mitkä retriitin elementit ovat erityisen vaikuttavia tämän kokemuksen syntymisessä.

The purpose of this thesis was to examine the effects of a nature and creativity-based retreat on student well-being. The retreat was intended for university students studying at Tampere University and Tampere University of Applied Sciences (TAMK).

The study was conducted using a qualitative, data-driven approach. The data were collected through questionnaires constructed to model a semi-structured interview framework, and additional data were obtained through observation. The data were analyzed using inductive content analysis.

The results indicated that the retreat had broad effects on the students’ well-being across multiple areas. The most notable themes that emerged included experiences of community, strengthened connection to nature, deepened understanding of self and the importance of detachment from everyday life.

In conclusion, the findings suggest that one of the most significant aspects of the retreat was the sense of community and shared participation. The specific activities were less important than the opportunity to experience them collectively as a group. Further research could deepen the understanding of how the retreat concept fosters a sense of community and which retreat-specific elements most effectively support this shared experience.