Sekundäärikannakkeen valintaohje
Kekäläinen, Joona (2025)
Kekäläinen, Joona
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli sekundäärikannakkeiden valintaohje, jota voi hyödyntää tulevissa sekä käynnissä olevissa putkisto- ja vesihuoltohankkeissa. Työn toimeksiantajana toimi Skanska Infra Oy, jonka tavoitteena oli helpottaa suunnittelun ja työnjohdon työtä kannakointiratkaisujen valinnassa.
Työssä laadittiin käytännönläheinen ohjeistus, joka perustuu PSK-standardien mukaisiin mitoituksiin ja Inventor-suunnitteluohjelmistolla tehtyihin FEA-analyyseihin. Analyysien tulokset vaikuttivat loogisilta ja tulokset olivat odotettuja. Tarkastelussa keskityttiin kahteen kannaketyyppiin, jotka olivat putkipalkeista valmistettavat portti- ja ulokekannattimet. Nämä mallinnettiin ja testattiin eri mitoilla ja erisuuruisilla kuormituksilla. Tuloksena syntyi taulukot, joista ilmenevät putkistojen aiheuttamat kuormitukset (DN80–DN500) sekä kannakkeiden suurimmat sallitut kuormitukset PSK:n standardien ja esimerkkien pohjalta usealle eri mittaiselle sekundäärikannattimelle. Tällöin kun tiedetään putkikoko, voidaan katsoa taulukosta putken kuorma ja valita sopiva kannake riippuen kannakointikohteesta, eli käytetäänkö porttikannatinta vai ulokekannatinta.
Ohjeistus soveltuu tilanteisiin, joissa kuormitukset ovat pääosin pystysuuntaisia ja rakenteet valmistetaan S355-teräksestä. Työn rajaukset eivät kata kaikkea aiheeseen liittyvää, kuten dynaamisia kuormia, lämpöliikkeitä, hitsien tai kiinnitysten kestävyyttä. Jatkokehityksenä suositellaan tarkastelua kiinnitysten ja hitsien osalta sekä vaihtoehtoisten materiaalien vaikutuksia rakenteiden kestävyyteen esimerkiksi ruostumattoman teräksen osalta. Ruostumattomalla teräksellä on muun muassa pienempi myöntöraja verrattuna S355-rakenneteräkseen.
Työssä laadittiin käytännönläheinen ohjeistus, joka perustuu PSK-standardien mukaisiin mitoituksiin ja Inventor-suunnitteluohjelmistolla tehtyihin FEA-analyyseihin. Analyysien tulokset vaikuttivat loogisilta ja tulokset olivat odotettuja. Tarkastelussa keskityttiin kahteen kannaketyyppiin, jotka olivat putkipalkeista valmistettavat portti- ja ulokekannattimet. Nämä mallinnettiin ja testattiin eri mitoilla ja erisuuruisilla kuormituksilla. Tuloksena syntyi taulukot, joista ilmenevät putkistojen aiheuttamat kuormitukset (DN80–DN500) sekä kannakkeiden suurimmat sallitut kuormitukset PSK:n standardien ja esimerkkien pohjalta usealle eri mittaiselle sekundäärikannattimelle. Tällöin kun tiedetään putkikoko, voidaan katsoa taulukosta putken kuorma ja valita sopiva kannake riippuen kannakointikohteesta, eli käytetäänkö porttikannatinta vai ulokekannatinta.
Ohjeistus soveltuu tilanteisiin, joissa kuormitukset ovat pääosin pystysuuntaisia ja rakenteet valmistetaan S355-teräksestä. Työn rajaukset eivät kata kaikkea aiheeseen liittyvää, kuten dynaamisia kuormia, lämpöliikkeitä, hitsien tai kiinnitysten kestävyyttä. Jatkokehityksenä suositellaan tarkastelua kiinnitysten ja hitsien osalta sekä vaihtoehtoisten materiaalien vaikutuksia rakenteiden kestävyyteen esimerkiksi ruostumattoman teräksen osalta. Ruostumattomalla teräksellä on muun muassa pienempi myöntöraja verrattuna S355-rakenneteräkseen.
