Suomalaisiin naisiin kohdistuva vainoaminen : Millaista vainoa naiset Suomessa kokevat?

Abstract

Tarkastelin opinnäytetyössäni naisten kokemaa vainoamista Suomessa. Lähestyin ilmiötä kirjallisuuskatsauksella, hyödyntäen ajankohtaista kirjallisuutta, tutkimuksia, tilastoja ja asiantuntijalähteitä. Opinnäytetyön taustalla oli tarve lisätä ymmärrystä vainoamisesta sukupuolittuneen väkivallan muotona, joka kohdistuu erityisesti naisiin. Tavoitteeni oli selvittää, millaisia äärimmäisiä kokemuksia suomalaisnaisilla on vainoamisesta, miten ilmiö ilmenee ja millaisia tukimuotoja on saatavilla.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin vainoamisen yleisyyttä, tekijöiden taustaa ja uhrien kokemuksia. Vainoamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä rikoslain sille määrittämää määritelmää, eli toistuvia ei-toivottuja yhteydenottoja, seuraamista, uhkailua ja tarkkailua. Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas Suomessa asuva nainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä vainoamista. Yleisimmin tekijä on mies, joko entinen tai nykyinen kumppani. Vainoamisen uhrit ovat tyypillisimmin alle 35-vuotiaita naisia. Ilmiö jää usein ilmoittamatta viranomaisille, sillä tekoa vähätellään ja avun hakeminen koetaan liian vaikeaksi. Naiserityinen näkökulma on keskeinen haaste vainoamisen ymmärtämisessä ja siihen puuttumisessa.

Vainoaminen on sukupuolittunutta väkivaltaa, johon liittyy keskeisesti vallankäyttö ja kontrollointi. Naiset kokevat vainoamista miehiä useammin. Etenkin vakavan vainoamisen seuraukset voivat olla hyvin laaja-alaisia, ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti uhrin terveyteen. Seurauksena saattaa olla pelkoa, ahdistusta, sosiaalista eristäytymistä sekä vakavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Opinnäytetyön johtopäätöksenä korostuu tarve lisätä tietoisuutta vainoamisesta, kehittää tukipalveluita ja vahvistaa viranomaisten osaamista ilmiön tunnistamisessa.