Pirkanmaan raakkupurojen suojavyöhykkeiden määräaikainen rauhoittaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Pirkanmaan alueella sijaitsevien jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) esiintymisalueiden suojelua perustamalla näiden purojen varsille määräaikaisia suojavyöhykkeitä luonnonsuojelulain 48 §:n mukaisesti. Työssä seurattiin rauhoitusprosessin etenemistä käytännön tasolla ja pyrittiin ymmärtämään, miten maanomistajat suhtautuvat vapaaehtoisuuteen perustuvaan suojeluun. Lisäksi selvitettiin, millaisia esteitä tai haasteita suojavyöhykkeiden perustamiseen voi liittyä esimerkiksi taloudellisten näkökulmien, tiedon puutteen tai maankäyttötarpeiden osalta.

Opinnäytetyö tehtiin osana Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja osana EU:n LIFE Revives -hanketta. Suojavyöhykkeitä suunniteltiin ja toteutettiin vuoropuhelussa maanomistajien kanssa ja työssä dokumentoitiin havaintoja siitä, millaiset tekijät tukevat tai vaikeuttavat määräaikaisten suojelutoimien hyväksyttävyyttä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että huolellisesti suunnitellut ja maanomistajien kanssa yhteisymmärryksessä sovitut suojavyöhykkeet voivat tukea jokihelmisimpukan elinympäristöjen suojelua. Lisäksi kohtuullinen korvaus maanomistajille lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä merkittävästi. Toisaalta suojelutoimien toteuttaminen edellyttää paikallisten olosuhteiden ja maanomistajien näkökulmien huomioimista, jotta toimenpiteet koetaan oikeudenmukaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi.

This thesis explored the temporary protection of buffer zones along streams inhabited by the freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera) in the Pirkanmaa region of Finland. The protection measures were implemented under Section 48 of the Finnish Nature Conservation Act, with the aim of improving the ecological conditions of mussel habitats. The study followed the implementation process in practice and examined how landowners perceive voluntary nature conservation efforts. A particular focus was placed on identifying the potential barriers to establishing protected areas, such as economic considerations, lack of information, or conflicting land use interests.

The thesis was conducted at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-centre) for Pirkanmaa, as part of the EU-funded LIFE Revives project. The work involved collaboration with landowners, and documented the conditions under which protection measures were accepted. The findings indicate that when protection measures are carefully designed and based on open dialogue with landowners, they can support the conservation of sensitive aquatic species. Additionally, reasonable compensation to landowners increases the acceptability of the measures significantly. However, success depends on recognising local conditions and ensuring that conservation actions are perceived as fair and appropriate.