Implementering av AI i inköpsreskontran : en kostnadskalkyl åt företag X
Teir, Wenzel (2025)
Teir, Wenzel
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034541
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee tekoälyn (AI) käyttöönottoa ostoreskontrassa yrityksessä X ja pyrkii analysoimaan, onko tällainen investointi taloudellisesti kannattava. Taustalla on taloushallinnon lisääntyvä digitalisaatio, jossa tekoäly luo mahdollisuuksia tehostaa laskujen käsittelyä automatisoimalla tiliöinti-, tarkastus- ja hyväksymisprosessit.
Teoreettisessa osassa esitellään laskuprosessin eri vaiheet ja miten automaatio on muuttanut toimintatapoja. Lisäksi käsitellään tekoälyn käsitettä ja sen soveltamista taloushallinnossa, erityisesti koneoppimisen ja ohjelmistorobotiikan näkökulmasta. Teoriaosuus sisältää myös investointilaskelmia, joita käytetään taloudellisen kannattavuuden arviointiin, kuten nykyarvomenetelmä ja annuiteettimenetelmä.
Empiirinen osa perustuu kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistelmään. AItoimittajalta saatu tarjousinformaatio, yrityksen sisäiset kustannustiedot sekä nykyisen laskunkäsittelyn aikamittaukset on analysoitu kokonaiskuvan luomiseksi kustannusrakenteesta ja mahdollisista parannuksista. Näiden tietojen integrointi investointilaskelmiin on mahdollistanut tekoälyn käyttöönoton vaikutusten arvioinnin.
Tulokset osoittavat, että tekoälyllä on potentiaalia tehostaa laskujen käsittelyä ja vapauttaa resursseja arvokkaampaan työhön. Samalla käy ilmi, että kannattavuus riippuu vahvasti siitä, miten yritys hallitsee vapautuneet resurssit. Jos henkilöstömäärä säilyy ennallaan, investointi on kannattamaton, kun taas resurssien sopeuttaminen voi tehdä tekoälystä erittäin kannattavan. Tutkimus korostaa, että käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua, muutosjohtamista ja osaamisen kehittämistä taloudellisten ja organisatoristen hyötyjen saavuttamiseksi.
Teoreettisessa osassa esitellään laskuprosessin eri vaiheet ja miten automaatio on muuttanut toimintatapoja. Lisäksi käsitellään tekoälyn käsitettä ja sen soveltamista taloushallinnossa, erityisesti koneoppimisen ja ohjelmistorobotiikan näkökulmasta. Teoriaosuus sisältää myös investointilaskelmia, joita käytetään taloudellisen kannattavuuden arviointiin, kuten nykyarvomenetelmä ja annuiteettimenetelmä.
Empiirinen osa perustuu kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistelmään. AItoimittajalta saatu tarjousinformaatio, yrityksen sisäiset kustannustiedot sekä nykyisen laskunkäsittelyn aikamittaukset on analysoitu kokonaiskuvan luomiseksi kustannusrakenteesta ja mahdollisista parannuksista. Näiden tietojen integrointi investointilaskelmiin on mahdollistanut tekoälyn käyttöönoton vaikutusten arvioinnin.
Tulokset osoittavat, että tekoälyllä on potentiaalia tehostaa laskujen käsittelyä ja vapauttaa resursseja arvokkaampaan työhön. Samalla käy ilmi, että kannattavuus riippuu vahvasti siitä, miten yritys hallitsee vapautuneet resurssit. Jos henkilöstömäärä säilyy ennallaan, investointi on kannattamaton, kun taas resurssien sopeuttaminen voi tehdä tekoälystä erittäin kannattavan. Tutkimus korostaa, että käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua, muutosjohtamista ja osaamisen kehittämistä taloudellisten ja organisatoristen hyötyjen saavuttamiseksi.
