Tekoäly työterveyden tukena- Innovatiiviset ratkaisut elintapojen laboratoriokokeiden analysoinnissa

Abstract

Tekoälyn soveltaminen työterveyden tukena on yleistynyt digitalisaation ja datan määrän kasvun myötä, erityisesti laboratoriokokeiden analysoinnissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää elintapojen laboratoriokokeiden analysoinnissa työterveyden kehittämiseksi. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia hyötyjä, haasteita ja kehitystarpeita työterveyden ammattilaiset kokevat tekoälyn käytössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa tekoälyn potentiaalista työterveyshuollossa ja sen vaikutuksista analyysien tarkkuuteen, tehokkuuteen ja yksilöllisten suositusten tuottamiseen. Aineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajilta. Kyselylomake sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, joiden avulla saatiin määrällistä ja laadullista tietoa vastaajien kokemuksista. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Laadullinen analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmällä: avoimet vastaukset käytiin ensin kokonaisuutena läpi, minkä jälkeen aineisto koodattiin ja ryhmiteltiin toistuvien aiheiden ja ilmaisujen perusteella. Teemoittelu tehtiin tunnistamalla keskeiset haasteet, koetut hyödyt ja kehitystarpeet tekoälyn käytössä työterveydessä. Tuloksissa ilmeni, että tekoälyn käyttö laboratoriotulosten analysoinnissa oli vasta alkuvaiheessa, vaikka perusosaamista tekoälystä löytyi. Nykyiset analyysikäytännöt olivat pääosin manuaalisia ja aikaa vieviä, mikä korosti tarvetta automaattisille ja käyttäjäystävällisille ratkaisuille. Tekoälyn koettiin tuovan mahdollisuuksia työn nopeuttamiseen, tarkkuuden parantamiseen ja yksilöllisempään ohjaukseen, mutta käyttöönottoon liittyi huolia tietosuojasta, vastuukysymyksistä ja muutosvastarinnasta. Johtopäätöksissä korostui, että tekoälyn onnistunut integrointi työterveyden prosesseihin edellyttää huolellista suunnittelua, henkilöstön koulutusta sekä eettisten ja tietosuojakysymysten huomioimista. Käyttäjien osallistaminen kehitystyöhön ja järjestelmien jatkuva arviointi ovat keskeisiä onnistuneen käyttöönoton edellytyksiä.