F/A-18-lentotekninen koulutus Suomessa

Abstract

Hornet F/A-18 on ollut operatiivisessa vastuussa Suomen ilmatilan valvonnasta ja turvaamisesta vuosituhan-nen vaihteesta lähtien. Kun uuden kaluston käyttöönotto 90-luvun puolivälissä alkoi, Ilmavoimien henkilökun-taa alettiin kouluttamaan uuden kaluston operoijiksi. Lentoteknisen henkilöstön koulutuksen suunnittelussa oli kaksi suurta haastetta. Ensin oli muokattava alkuperäisestä, yhdysvaltalaisesta yli kahden vuoden pituisesta koulutuksesta suomalainen huomattavasti lyhyempi, 12 viikkoinen versio. Saman aikaisesti henkilöstön perus-koulutus Ilmavoimissa muuttui kevyemmäksi. Pian yksivaiheinen tyyppikoulutus havaittiinkin liian haastavaksi. Näin ollen yksivaiheisesta koulutuksesta luovuttiin ja tilalle suunniteltiin kaksi eritasoista kurssia, matalamman tason käyttöhuoltokurssi ja ylemmän tason tyyppikurssi. Ylemmän tason tyyppikurssille edettiin matalamman tason käyttöhuoltokurssin ja käytännön harjoittelun jälkeen. Toteutetussa tutkimuksessa keskityttiin näiden koulutusten kehittämisen tutkimiseen. Tavoitteena oli, että Puolustusvoimat voisi ottaa myöhemmissä, vastaavan kaltaisissa projekteissa oppia Hornetin lentoteknisen henkilöstön koulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Toteutetussa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluita. Haastateltavat henkilöt olivat ihmisiä, jotka olivat olleet mukana kehittämässä näitä koulutuksia. Haastattelujen tuloksena saatiin monipuolisia ja yllättäviäkin näkökulmia Hornetin tyyppikoulu-tuksen kehitystyöstä. Tutkimustyön lopputuloksena voidaan todeta, että suuret muutokset henkilöstöryhmissä vuosituhannen vaih-teessa saattoivat yllättää koulutuksen suunnittelijat. Koulutuksia suunnitellessa tiedettiin, että suuria muutok-sia henkilöstön peruskoulutukseen on tulossa, mutta ei aivan tiedetty miten niihin tulisi reagoida. Toisaalta tiedettiin sekin, että suuri määrä henkilöstöä piti kouluttaa korkealle tasolle mahdollisimman nopeasti. Kah-den eritasoisen kurssin malli oli myös pohdinnassa alusta saakka, mutta siihen ei kuitenkaan olisi ollut resurs-seja. Voidaan siis todeta, että käynnistämällä yksivaiheinen tyyppikoulutus toimittiin tilanteeseen nähden juuri oikealla tavalla. Tutkimustyössä on pohdittu myös mahdollisia suuntaviivoja tulevan hävittäjäkaluston koulu-tukseen. Jälleen ilmavoimissa on meneillään henkilöstön peruskoulutuksen muutos. Uudella, vielä suunnitteilla olevalla peruskoulutusjärjestelmällä tullaan tuottamaan kahden eri osaamistason henkilöstöä. Edellisen hävit-täjän käyttöönoton yhteydessä resurssit eivät riittäneet kahden eri tason tyyppikoulutuksen aloittamiseen yhtä aikaa. Tällä kertaa olisi hyvä aloittaa sekä alemman, että ylemmän tason tyyppikoulutukset käyttöön-oton alusta alkaen, jos vain resurssit riittävät.