Selvitys ikäihmisten omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottavista palveluista ja palveluiden kehittämistarpeista Kainuun hyvinvointialueella

Abstract

Väestö Kainuussa ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Omaishoito on yhteiskunnan kannalta edullinen hoitomuoto. Omaishoitajien jaksamisen ja tuen tarpeen kartoittamiseksi sekä palvelujen kehittämiseksi sain Kainuun hyvinvointialueelta toimeksiannon tutkia aihetta opinnäytetyössäni. Keräsin tutkimusaineistoni sekä kvalitatiivisella että kvantitatiivisella kyselytutkimuksella Kainuun hyvinvointialueen kanssa omaishoitosopimuksen solmineilta ikäihmisten omaishoidon omaishoitajilta. Kyselyni lähetin Webropol- tai paperisella kyselyllä. Kyselyyn vastasi 52 % omaishoitajista. Kyselyn vastauksissa nousi esille huoli tulevaisuudesta ja omaishoitajien omasta ikääntymisestä, terveydentilan heikkenemisestä sekä jaksamisesta. Omaishoitajuus koettiin raskaaksi, sitovaksi ja huonosti palkatuksi tehtäväksi, mutta toisaalta iloa toi se, että hoidettavan oli mahdollista asua omaishoidon turvin kotona. Säännöllinen ammattihenkilöiden yhteydenpito sekä koulutus ja tiedonsaanti koettiin tarpeellisiksi. Myös vapaiden kehittämiseksi esitettiin toiveita. Tässä selvityksessä tuon esille ehdotuksia omaishoitajien tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Keskiössä on kohderyhmäni tuottama tieto. Raportoin myös prosessin edetessä esiin nousseet jatkotutkimusaiheet.

The population in Kainuu is aging, and the dependency ratio is weakening. Informal care is a cost-effective form of care for society. To assess caregivers’ coping and support needs and to develop services, I received a commission from the Kainuu Wellbeing Area to study this topic in my thesis. I collected my research data through both qualitative and quantitative surveys from caregivers of elderly persons who had signed an informal care agreement with the Kainuu Wellbeing Area. The survey was distributed via Webropol or as a paper questionnaire. The response rate was 52%. The responses revealed concerns about the future, caregivers’ own aging, declining health, and coping ability. Caregiving was perceived as demanding, binding, and poorly compensated, but on the other hand, joy came from enabling the care recipient to live at home thanks to informal care. Regular contact with professionals, as well as training and access to information, were considered necessary. There were also requests for improvements in respite care. This report presents suggestions to address caregivers’ support needs, focusing on the information provided by my target group. I also report topics for further research that emerged during the process.