Tekoälyn käyttöönoton muutosprosessi henkilöstöjohtamisessa
Männistö, Kreetta (2025)
Männistö, Kreetta
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134768
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka taloushallinnon henkilöstö voidaan tukea onnistuneesti tekoälyn käyttöönoton muutosprosessin läpi. Tavoitteena oli selvittää, miten kuntien/kaupunkien ja talouspalveluiden tarjoajien henkilöstö ja esihenkilöt ovat kokeneet muutosprosessin. Lopullisena tavoitteena oli selvittää tutkimustulosten avulla, kuinka muutos voidaan toteuttaa onnistuneesti henkilöstöä tukien. Aihe on ajankohtainen tekoälyn yleistymisen kannalta ja merkittävä, sillä organisaatioiden on tärkeää saada henkilöstö mukaan muutokseen, huolehtien samalla henkilöstön hyvinvoinnista.
Työn teoreettinen osuus muodostui tekoälyn, muutosprosessin ja työntekijäkokemuksen käsitteistä. Ensimmäisessä teorialuvussa käsiteltiin tekoälyä yleisellä tasolla ja sitä, mitä tekoäly taloushallinnossa tarkoittaa. Toisessa teorialuvussa käsiteltiin muutosprosessia sekä sen keskeisiä alakäsitteitä, kuten muutosjohtamista ja muutosvastarintaa. Kolmannessa teorialuvussa käsiteltiin työntekijäkokemusta ja muutoksen vaikutusta työntekijäkokemukseen.
Työn empiirisen osuuden tiedonkeruu toteutettiin käyttäen sekä laadullista, että määrällistä menetelmää. Osallistuvien organisaatioiden henkilöstölle tutkimuskysymykset toteutettiin kvantitatiivisella kyselyllä. Esihenkilöille toteutettiin laadulliset teemahaastattelut. Tutkimustulosten perusteella onnistuneen muutosprosessin keskeisiksi elementeiksi nousivat neljä avaintekijää: muutoskyvykkyys, tuki ja innostus, viestintä sekä koulutus. Näillä tekijöillä nähtiin olevan yhteys muutoksen onnistumiseen tai vaihtoehtoisesti epäonnistumiseen huonosti toteutettuna.
Työn teoreettinen osuus muodostui tekoälyn, muutosprosessin ja työntekijäkokemuksen käsitteistä. Ensimmäisessä teorialuvussa käsiteltiin tekoälyä yleisellä tasolla ja sitä, mitä tekoäly taloushallinnossa tarkoittaa. Toisessa teorialuvussa käsiteltiin muutosprosessia sekä sen keskeisiä alakäsitteitä, kuten muutosjohtamista ja muutosvastarintaa. Kolmannessa teorialuvussa käsiteltiin työntekijäkokemusta ja muutoksen vaikutusta työntekijäkokemukseen.
Työn empiirisen osuuden tiedonkeruu toteutettiin käyttäen sekä laadullista, että määrällistä menetelmää. Osallistuvien organisaatioiden henkilöstölle tutkimuskysymykset toteutettiin kvantitatiivisella kyselyllä. Esihenkilöille toteutettiin laadulliset teemahaastattelut. Tutkimustulosten perusteella onnistuneen muutosprosessin keskeisiksi elementeiksi nousivat neljä avaintekijää: muutoskyvykkyys, tuki ja innostus, viestintä sekä koulutus. Näillä tekijöillä nähtiin olevan yhteys muutoksen onnistumiseen tai vaihtoehtoisesti epäonnistumiseen huonosti toteutettuna.
