Maailmanpoliittinen omakuva (2024–)
Pitkänen, Pekka (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134936
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni taiteellinen osio perustuu havaintoon siitä, että elämme ajassa, jossa sodat, voimapolitiikka, vahvuus ja sen avulla hallitseminen ovat taas kerran maailmanpolitiikan keskiössä. Halusin valokuvatöilläni tutkia vahvuuden sijasta haurautta. Voisiko ihmisen hauraus toimia vastavoimana voimapolitiikalle?
Työskentelymetodinani oli valita joitakin näkemiäni, itseäni eri tavoin koskettavia uutisvalokuvia maailman kriisipesäkkeistä ja työstää niiden vaikuttamana uusia rakennettuja kuvia, omakuvallisia tulkintoja.
Opinnäytetyöni tutkimuksellinen osio käsittää viisi esseetä. Näistä ensimmäinen pohtii rakennetun valokuvan autenttisuutta suhteessa uutisvalokuvaan, analysoiden taiteellisen opinnäytteeni yhden valokuvan suhdetta Ukrainan sodassa vuonna 2023 otettuun lehtikuvaan. Toinen essee käsittelee kärsimyksen kuvaamista taiteen keinoin. Tekstissä pohditaan kuinka kärsimyksen kuvaaminen, siitä tehty taide, tuntuu loittonevan itse kärsimyksestä. Kolmannessa esseessä käsitellään kasvoja ja niiden pakotettua peittämistä, ihmisten välisen yhteyden tai sen puutteen ilmentäjänä. Esseessä analysoin omakuvaani kasvot peitettyinä. Neljännessä esseessä käsitellään välinpitämättömyyttä ja välittämistä sekä kuvan rajaamista vallankäytön välineenä. Viidennessä, viimeisessä esseessä pohditaan haurautta sekä sen poliittisuutta. Esimerkkinä analysoin kuvaani, jossa käsitellen muun muassa seksuaalista väkivaltaa tai seksuaalikidutusta.
Työskentelymetodinani oli valita joitakin näkemiäni, itseäni eri tavoin koskettavia uutisvalokuvia maailman kriisipesäkkeistä ja työstää niiden vaikuttamana uusia rakennettuja kuvia, omakuvallisia tulkintoja.
Opinnäytetyöni tutkimuksellinen osio käsittää viisi esseetä. Näistä ensimmäinen pohtii rakennetun valokuvan autenttisuutta suhteessa uutisvalokuvaan, analysoiden taiteellisen opinnäytteeni yhden valokuvan suhdetta Ukrainan sodassa vuonna 2023 otettuun lehtikuvaan. Toinen essee käsittelee kärsimyksen kuvaamista taiteen keinoin. Tekstissä pohditaan kuinka kärsimyksen kuvaaminen, siitä tehty taide, tuntuu loittonevan itse kärsimyksestä. Kolmannessa esseessä käsitellään kasvoja ja niiden pakotettua peittämistä, ihmisten välisen yhteyden tai sen puutteen ilmentäjänä. Esseessä analysoin omakuvaani kasvot peitettyinä. Neljännessä esseessä käsitellään välinpitämättömyyttä ja välittämistä sekä kuvan rajaamista vallankäytön välineenä. Viidennessä, viimeisessä esseessä pohditaan haurautta sekä sen poliittisuutta. Esimerkkinä analysoin kuvaani, jossa käsitellen muun muassa seksuaalista väkivaltaa tai seksuaalikidutusta.