Ennakkoraivaustarpeen määrittäminen

Abstract

Ennakkoraivaustarpeen määrittäminen -opinnäytetyö vertailee, kuinka mitatut maastokohteet vertautuvat jo olemassa oleviin ennakkoraivaustarpeen määrittelyn ohjeisiin. Maastokohteita on sekä työmailta joihin on myyty ennakkoraivaus ja työmailta joihin ei ole myyty ennakkoraivausta. Vertailujen perusteella pyritään pohtimaan mikä tai mitkä olisivat hyviä määritelmiä ennakkoraivaustarpeen määrittelylle. Maastomittauksien lisäksi opinnäytetyöhön on kerättiin hakkuukoneen kuljettajien haastatteluja, joista saadaan laajempaa näkökulmaa ennakkoraivaustarpeen määrittelylle. Työn tilaajana toimii Metsä Group ja opinnäytetyö tulee hyödyttämään Metsä Groupin liiketoiminta-aloista Metsä Forestia, joka vastaa puunhankinnasta- ja metsäpalveluista. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, sillä se tarjoaa paljon näkökulmia ennakkoraivaustarpeen määrittämiselle. Tietoperusta osiossa käsitellään työn tilaajaa ja sen organisaatiorakennetta sekä ennakkoraivausta. Tietoperustaan on koottu tiedot siitä, miksi ennakkoraivausta tehdään, miten se tehdään, mitä pitää huomioida, kenelle se tehdään, ketkä siitä hyötyvät, ketkä kärsivät ja yleistä sanastoa aiheeseen liittyen. Aineistona tietoperustan luomiseen on käytetty tutkimuksia, artikkeleja ja kirjallisuutta. Työn tutkimus osuuden keskiössä ovat hakkuukoneenkuljettajille tehdyt puhelin haastattelut ja maastomittaukset metsäasiantuntijoiden tekemissä puukauppa kohteissa. Haastateltavien kysymyslista koostui 15 eri kysymyksestä. Maastomittauksia puolestaan toteutettiin neljällä eri hankintapiirillä, jotka olivat Rauma, Joensuu, Kajaani ja Oulu. Maastomittauksiin osallistui 13 Metsä Groupilla työskentelevää henkilöä. He tekivät maastomittauksia puukauppakohteilla. Maastomittaukset suoritettiin mittaussuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Haastatteluiden tulokset kirjattiin vastaajittain omille kyselylomakkeilleen. Niiden pohjalta vastaukset analysoitiin ja listattiin yhdistävät tekijät. Maastomittaustulokset taulukoitiin Excel-ohjelmistoon kahdeksi eri taulukoksi. Toinen taulukoista tehtiin kohteille, joihin oli myyty ennakkoraivaus ja toinen kohteille, joihin ei ollut myyty ennakkoraivausta. Taulukoiden tuloksia vertailtiin eri diagrammien ja kaavioiden avulla. Haastatteluiden ja maastomittauksien pohjalta löydettiin yhteneviä tekijöitä, joita käsitellään luvussa yhdeksän. Haastatteluissa haastateltavilta nousi esiin yhteneviä teemoja, joita voidaan huomioida ennakkoraivaustarpeen määrittelemisessä. Maastomittauksista havaittiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta selkeitä suuntanuolia raivaustarpeen määrittelyn parantamiseksi. Maastomittauksien tuloksia vertailtiin jo olemassa oleviin ohjeistuksiin.