ARA-rahoitteisten vuokratalojen käyttöasteen nostaminen : case: Heinolan vuokra-asunnot Oy
Malkamäki, Miia (2015)
Malkamäki, Miia
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066299
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on ARA-rahoitteisten vuokratalojen käyttöasteen nostaminen. Tutkimuksen toimeksiantajayrityksen ongelmana on joidenkin taloyksiköiden liian alhainen käyttöaste ja tutkimuksen tarkoituksena on etsiä syitä ja ratkaisuja tähän ongelmaan, jotta se saataisiin poistettua ja käyttöaste nousemaan.
Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käydään läpi ARA-rahoitteisten talojen lainsäädäntöä ja teoriaa hyvän tavan mukaisesta vuokraustoiminnasta, jotta tiedetään, mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia lainsäädäntö asettaa ja tarjoaa sekä hahmotetaan, minkälaista toimintaa vuokranantajalta odotetaan. Teoriaosuudessa käydään myös läpi tyhjien vuokra-asuntojen ongelmaa ja ehdotuksia tämän ongelman helpottamiseksi. Empiirisessä osuudessa esitellään toimeksiantajayritys ja tarkastellaan sen toimintaympäristöä. Lisäksi empiirisessä osuudessa esitellään ja arvioidaan vuokratalojen asukkaille toteutetun tyytyväisyyskyselyn ja toimeksiantajayrityksen isännöitsijän kanssa tehdyn haastattelun tuloksia. Empiirinen osuus päättyy tutkimuksen tulokset yhteenvetävään SWOT-analyysiin.
Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen. Tutkittuun aiheeseen liittyvää aineistoa on kerätty kokonaisvaltaisesti useammasta eri lähteestä erilaisin menetelmin ja SWOT-analyysiin kootut seikat muodostuvat tutkijan aineistosta tekemistä tulkinnoista. Kvantitatiivista menetelmää on käytetty ainoastaan tukemassa kvalitatiivista tulkintaa asukastyytyväisyyskyselyn yhteydessä.
Tutkimuksen tulokset on koottu SWOT-analyysiin. Analyysiin on listattu vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöasteen nostamiseksi sekä heikkoudet ja uhat, jotka aiheuttavat käyttöasteen laskun, vaikeuttavat käyttöasteen nostamista tai hankaloittavat hyvässä käyttöasteessa pysymistä. Hyvälle SWOT-analyysille ominaisesti analyysiin on tiivistetty tutkimuksen aiheen kannalta vain kaikkein olennaisimmaksi arvioidut seikat. Analyysin sisältö on koottu sekä teoria- että empiriaosuuden anti huomioiden. Tutkimuksessa ei suoraan määritetä tehtäviä toimenpiteitä, vaan toimeksiantajayritys käyttää analyysia oman harkinnan mukaan toimenpiteisiin liittyvien päätösten tukena. SWOT-analyysin yhteydessä on kuitenkin esitelty kahdeksankenttäinen TOWS-analyysityökalu, jota voi käyttää apuna jatkoanalysoinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käydään läpi ARA-rahoitteisten talojen lainsäädäntöä ja teoriaa hyvän tavan mukaisesta vuokraustoiminnasta, jotta tiedetään, mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia lainsäädäntö asettaa ja tarjoaa sekä hahmotetaan, minkälaista toimintaa vuokranantajalta odotetaan. Teoriaosuudessa käydään myös läpi tyhjien vuokra-asuntojen ongelmaa ja ehdotuksia tämän ongelman helpottamiseksi. Empiirisessä osuudessa esitellään toimeksiantajayritys ja tarkastellaan sen toimintaympäristöä. Lisäksi empiirisessä osuudessa esitellään ja arvioidaan vuokratalojen asukkaille toteutetun tyytyväisyyskyselyn ja toimeksiantajayrityksen isännöitsijän kanssa tehdyn haastattelun tuloksia. Empiirinen osuus päättyy tutkimuksen tulokset yhteenvetävään SWOT-analyysiin.
Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen. Tutkittuun aiheeseen liittyvää aineistoa on kerätty kokonaisvaltaisesti useammasta eri lähteestä erilaisin menetelmin ja SWOT-analyysiin kootut seikat muodostuvat tutkijan aineistosta tekemistä tulkinnoista. Kvantitatiivista menetelmää on käytetty ainoastaan tukemassa kvalitatiivista tulkintaa asukastyytyväisyyskyselyn yhteydessä.
Tutkimuksen tulokset on koottu SWOT-analyysiin. Analyysiin on listattu vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöasteen nostamiseksi sekä heikkoudet ja uhat, jotka aiheuttavat käyttöasteen laskun, vaikeuttavat käyttöasteen nostamista tai hankaloittavat hyvässä käyttöasteessa pysymistä. Hyvälle SWOT-analyysille ominaisesti analyysiin on tiivistetty tutkimuksen aiheen kannalta vain kaikkein olennaisimmaksi arvioidut seikat. Analyysin sisältö on koottu sekä teoria- että empiriaosuuden anti huomioiden. Tutkimuksessa ei suoraan määritetä tehtäviä toimenpiteitä, vaan toimeksiantajayritys käyttää analyysia oman harkinnan mukaan toimenpiteisiin liittyvien päätösten tukena. SWOT-analyysin yhteydessä on kuitenkin esitelty kahdeksankenttäinen TOWS-analyysityökalu, jota voi käyttää apuna jatkoanalysoinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.