Työkykyjohtamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutoksessa : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Lappalainen, Sanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134993
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työkykyjohtaminen vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn organisaatiomuutosten aikana sekä tunnistaa siihen liittyvät keskeiset haasteet kehittämistarpeineen. Tarkoituksena oli myös koota aineistoon perustuvia suosituksia, jotka tukevat henkilöstö- ja muutosjohtamista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku tehtiin PubMed, Cinahl Complete ja Medic tietokantoihin, sekä manuaalisesti. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 10 tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työkykyjohtaminen sote-alalla vaikuttaa merkittävästi henkilöstön hyvinvointiin ja työkykyyn organisaation muutosvaiheissa. Haasteina tunnistettiin työhyvinvoinnin johtamisen keskeneräisyys, työvoimapula, kuormittavat työolot sekä esihenkilöiden muutosjohtamisosaamisen puutteet. Työkykyjohtaminen edellyttää johdon sitoutumista, esihenkilöiden osaamisen vahvistamista sekä näyttöön perustuvia käytäntöjä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku tehtiin PubMed, Cinahl Complete ja Medic tietokantoihin, sekä manuaalisesti. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 10 tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työkykyjohtaminen sote-alalla vaikuttaa merkittävästi henkilöstön hyvinvointiin ja työkykyyn organisaation muutosvaiheissa. Haasteina tunnistettiin työhyvinvoinnin johtamisen keskeneräisyys, työvoimapula, kuormittavat työolot sekä esihenkilöiden muutosjohtamisosaamisen puutteet. Työkykyjohtaminen edellyttää johdon sitoutumista, esihenkilöiden osaamisen vahvistamista sekä näyttöön perustuvia käytäntöjä.