Puhallettavien hiontamateriaalien vaikutus muovimateriaaleihin
Reinikka, Saku (2025)
Reinikka, Saku
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134994
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten lasikuulapuhallus vaikuttaa 3D-tulostettujen sekä polyeteenipohjaisten muovien pintaan. Tarkastelu kohdistuu pinnankarheuden ja pinnan muodon muutoksiin, jotta voidaan arvioida menetelmän soveltuvuutta pintojen siloittamiseen tai hallittuun teksturoitumiseen. Tutkimuskohteina ovat Nexa3D xMODEL15-hartsi sekä HDPE Circo + oleiinihappo, LDPE Circo + oleiinihappo, LDPE Eltex + oleiinihappo ja HYA-600 + oleiinihappo.
Menetelmä perustuu ennen ja jälkeen vertailuun samoista mittausalueista. Mittaukset tehtiin Bruker Alicona InfiniteFocus G6-laitteella. Pinnanlaatu arvioitiin profiilipohjaisilla ja areaalisilla tunnusluvuilla, jotka ovat Ra keskimääräinen karheus, Rz huippujen ja laaksojen tyypillinen erotus ja Sa alueen keskimääräinen korkeusero. Pintakäsittely toteutettiin paineilmalla toimivalla lasikuulapuhalluksella ja tarkastelu rajattiin materiaalin poistoon. Tulokset esitettiin numeerisina arvoina ja visualisina 3D-topografioina, jotta muutokset näkyivät sekä tilastollisesti että laadullisesti.
Tulokset osoittivat, että lasikuulapuhalluksen vaikutukset ovat selvästi materiaaliriippuvia. Yleisesti pinta tasoittui parhaiten hartsipohjaisissa materiaaleissa, kun taas polyeteenipohjaisilla seoksilla havaittiin sekä lievää tasoittumista, että paikoin karheutumista materiaalikoostumuksesta. Tulokset tukevat käytännön päätöksentekoa pintakäsittelymenetelmän valinnassa ja jatkokehityksessä.
Menetelmä perustuu ennen ja jälkeen vertailuun samoista mittausalueista. Mittaukset tehtiin Bruker Alicona InfiniteFocus G6-laitteella. Pinnanlaatu arvioitiin profiilipohjaisilla ja areaalisilla tunnusluvuilla, jotka ovat Ra keskimääräinen karheus, Rz huippujen ja laaksojen tyypillinen erotus ja Sa alueen keskimääräinen korkeusero. Pintakäsittely toteutettiin paineilmalla toimivalla lasikuulapuhalluksella ja tarkastelu rajattiin materiaalin poistoon. Tulokset esitettiin numeerisina arvoina ja visualisina 3D-topografioina, jotta muutokset näkyivät sekä tilastollisesti että laadullisesti.
Tulokset osoittivat, että lasikuulapuhalluksen vaikutukset ovat selvästi materiaaliriippuvia. Yleisesti pinta tasoittui parhaiten hartsipohjaisissa materiaaleissa, kun taas polyeteenipohjaisilla seoksilla havaittiin sekä lievää tasoittumista, että paikoin karheutumista materiaalikoostumuksesta. Tulokset tukevat käytännön päätöksentekoa pintakäsittelymenetelmän valinnassa ja jatkokehityksessä.