Kaupungistumisen vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin
Ketola, Milla; Puljujärvi, Iida (2025)
Ketola, Milla
Puljujärvi, Iida
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135170
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä vaikutuksia kaupungistumisella on lasten hyvinvointiin ja terveyteen sekä kartoittaa miten kaupungit voivat kehittää ympäristöä tukemaan lasten hyvinvointia ja terveyttä.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksessa on käytetty monipuolisia tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja, jotka on haettu hoitotyöhön erikoistuneista sähköisistä tietokannoista. Analyysiimme sisällytimme kahdeksan tutkimusta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sosioekonominen asema ja kaupunkiympäristö ovat yhteydessä lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla lapsilla on suurentunut riski lihavuuteen ja mielenterveyden ongelmiin. Sama riski tulee esiin myös kaupungeissa asuvilla lapsilla. Vihreät alueet ja biodiversiteetti näyttävät edistävän fyysistä terveyttä, immuunijärjestelmän toimintaa ja mahdollisesti myös mielenterveyttä. Tutkimukset osoittivat, että ympäristön vihreys vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi mikrobiston monimuotoisuuteen ja anti-inflammatorisiin vasteisiin.
Kaupungistumisen negatiivisia vaikutuksia voidaankin lieventää tuoden luonnonläheisyyttä ja maaseutua osaksi kaupunkeja esimerkiksi kaupunkiviljelyn, luontopäiväkotien, puistojen ja pieneläinpihojen muodossa.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksessa on käytetty monipuolisia tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja, jotka on haettu hoitotyöhön erikoistuneista sähköisistä tietokannoista. Analyysiimme sisällytimme kahdeksan tutkimusta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sosioekonominen asema ja kaupunkiympäristö ovat yhteydessä lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla lapsilla on suurentunut riski lihavuuteen ja mielenterveyden ongelmiin. Sama riski tulee esiin myös kaupungeissa asuvilla lapsilla. Vihreät alueet ja biodiversiteetti näyttävät edistävän fyysistä terveyttä, immuunijärjestelmän toimintaa ja mahdollisesti myös mielenterveyttä. Tutkimukset osoittivat, että ympäristön vihreys vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi mikrobiston monimuotoisuuteen ja anti-inflammatorisiin vasteisiin.
Kaupungistumisen negatiivisia vaikutuksia voidaankin lieventää tuoden luonnonläheisyyttä ja maaseutua osaksi kaupunkeja esimerkiksi kaupunkiviljelyn, luontopäiväkotien, puistojen ja pieneläinpihojen muodossa.
