Hiilijalanjäljen raja-arvot uudisrakennushankkeissa ja niihin ohjaaminen
Tepponen, Maria (2025)
Tepponen, Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235278
Tiivistelmä
Rakentamislain (751/2023) kautta tuleva velvoite toimittaa ilmastoselvitys eli rakennushankkeen hiilijalanjäljen laskenta astuu voimaan 1.1.2026. Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten uudisrakennushankkeessa tulee huomioida rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo. Teoriaosuudessa esitellään hiilijalanjäljen raja-arvon viitekehys ja laskentamenetelmät sekä hiilijalanjäljen raja-arvoon liittyvä sääntely- ja viranomaisohjaus.
Opinnäytetyön tutkimusosuus on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu haastattelututkimuksesta, jonka tavoitteena oli muodostaa nykytilannekuvaus toimeksiantajayrityksen hiilijalanjäljen ohjauksen käytännöistä sekä rakennushankkeissa tunnistetuista haasteista. Haastattelututkimuksen ja työn teoriaosuuden perusteella laadittiin alustava hiilijalanjäljen raja-arvoon ohjaava prosessi toimeksiantajayritykselle. Prosessia pilotoitiin Haahtela-rakennuttaminen Oy:n ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvon piiriin kuuluneessa hankkeessa, jossa hiilijalanjäljen raja-arvovelvoite tuli Helsingin kaupungin kaavoituksen kautta. Toinen tutkimusosuus tarkastelee, miten osana hiilijalanjäljen ohjausprosessia voidaan hyödyntää Realaizer-simulaatiota pilottihankkeessa. Realaizer on Haahtela-kehitys Oy:n kehittämä algoritmeihin perustuva rakennuksen koko elinkaaren simulaatio-ohjelmisto.
Työn johtopäätösten mukaan hiilijalanjäljen raja-arvoon ohjaamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat projektihenkilöiden osaaminen, sitoutuminen ja vastuunjaon selkeys, ohjaustoimenpiteiden oikea ajoitus sekä hiilijalanjälkitavoitteen numeerinen asettaminen jo varhaisessa hankevaiheessa ja tavoitteeseen ohjaaminen järjestelmällisesti. Lisäksi korostuvat määrätiedon hallinta ja hankintavaiheen merkityksen ymmärtäminen. Johtopäätösten mukaan Realaizer soveltuu hyvin erityisesti rakennushankkeiden varhaisten vaiheiden hiilijalanjäljen arviointiin, ja Realaizerilla arvioitu rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki vastaa toisella lasken-taohjelmistolla suoritettua arviota. Työssä todetaan myös, että hiilijalanjäljen raja-arvot vuosina 2026–2027 ovat saavutettavissa melko pienillä toimenpiteillä, mutta vuoden 2028 raja-arvot ovat selvästi tiukemmat. Hankkeita on siksi käytännössä alettava ohjaamaan välittömästi kohti vuoden 2028 raja-arvoja, ellei varmuudella tiedetä, että rakennuslupaa haetaan ennen 1.1.2028.
Toimeksiantajayritykselle laadittu hiilijalanjäljen ohjauksen prosessi on salassa pidettävää tietoa ja se on esitetty työssä liitteissä 1–3, jotka on poistettu julkisesta raportista.
Opinnäytetyön tutkimusosuus on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu haastattelututkimuksesta, jonka tavoitteena oli muodostaa nykytilannekuvaus toimeksiantajayrityksen hiilijalanjäljen ohjauksen käytännöistä sekä rakennushankkeissa tunnistetuista haasteista. Haastattelututkimuksen ja työn teoriaosuuden perusteella laadittiin alustava hiilijalanjäljen raja-arvoon ohjaava prosessi toimeksiantajayritykselle. Prosessia pilotoitiin Haahtela-rakennuttaminen Oy:n ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvon piiriin kuuluneessa hankkeessa, jossa hiilijalanjäljen raja-arvovelvoite tuli Helsingin kaupungin kaavoituksen kautta. Toinen tutkimusosuus tarkastelee, miten osana hiilijalanjäljen ohjausprosessia voidaan hyödyntää Realaizer-simulaatiota pilottihankkeessa. Realaizer on Haahtela-kehitys Oy:n kehittämä algoritmeihin perustuva rakennuksen koko elinkaaren simulaatio-ohjelmisto.
Työn johtopäätösten mukaan hiilijalanjäljen raja-arvoon ohjaamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat projektihenkilöiden osaaminen, sitoutuminen ja vastuunjaon selkeys, ohjaustoimenpiteiden oikea ajoitus sekä hiilijalanjälkitavoitteen numeerinen asettaminen jo varhaisessa hankevaiheessa ja tavoitteeseen ohjaaminen järjestelmällisesti. Lisäksi korostuvat määrätiedon hallinta ja hankintavaiheen merkityksen ymmärtäminen. Johtopäätösten mukaan Realaizer soveltuu hyvin erityisesti rakennushankkeiden varhaisten vaiheiden hiilijalanjäljen arviointiin, ja Realaizerilla arvioitu rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki vastaa toisella lasken-taohjelmistolla suoritettua arviota. Työssä todetaan myös, että hiilijalanjäljen raja-arvot vuosina 2026–2027 ovat saavutettavissa melko pienillä toimenpiteillä, mutta vuoden 2028 raja-arvot ovat selvästi tiukemmat. Hankkeita on siksi käytännössä alettava ohjaamaan välittömästi kohti vuoden 2028 raja-arvoja, ellei varmuudella tiedetä, että rakennuslupaa haetaan ennen 1.1.2028.
Toimeksiantajayritykselle laadittu hiilijalanjäljen ohjauksen prosessi on salassa pidettävää tietoa ja se on esitetty työssä liitteissä 1–3, jotka on poistettu julkisesta raportista.
