Learning from Excellence för förstavården vid Österbottens välfärdsområde: ett utvecklingsprojekt
Wik, Pernilla (2025)
Wik, Pernilla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235273
Tiivistelmä
Perinteisesti ensihoidon – kuten myös terveydenhuollon yleensä – kehittämistyö on keskittynyt virheiden ja puutteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Tämä on edelleen tärkeä osa laadunparannusta, mutta yhtä lailla on suuri arvo siinä, että tuodaan esiin ja opitaan onnistuneista suorituksista. Learning from Excellence (LfE) on menetelmä, jossa tunnistetaan, analysoidaan ja jaetaan esimerkkejä poikkeuksellisen hyvästä käytännöstä henkilöstön innostamiseksi ja kouluttamiseksi sekä positiivisen oppimisen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin edistämiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Learning from Excellence -menetelmän käyttöönottoa Pohjanmaan hyvinvointialueen (ÖVPH) ensihoidossa. Tavoitteena oli, että menetelmän käyttöönotto parantaisi ensihoitajien työhyvinvointia ÖVPH:ssa. Työssä esitettiin kolme tutkimuskysymystä: Miten Learning from Excellence -menetelmä toteutuu ja miten sitä käytetään Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa, millaisia vaikutuksia LfE-menetelmällä on ÖVPH:n ensihoitoon sekä miten LfE vaikuttaa ensihoitajien työhyvinvointiin Pohjanmaan hyvinvointialueella?
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena kaikille ÖVPH:n ensihoitoyksiköille. Learning from Excellence otettiin käyttöön Ruotsin sosiaali- ja terveysministeriön mallin mukaisesti. Tutkimuksen kolmen tutkimuskysymyksien tarkastelemiseksi on toteutettu sähköinen kysely, joka lähetettiin kaikille ÖVPH:n ensihoitajille. Saapuneet LfE-raportit analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä, samoin kyselyn avoimet vastaukset. Suljetut kysymykset analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin avulla.
Analyysin tulokset 23:sta saapuneesta positiivisesta palauteraportista esitetään kahdessa pääkategoriassa – positiiviset havainnot ja raporteista saadut opit – joista kummassakin on viisi alakategoriaa. Tulokset osoittavat työyhteisön kulttuurin, joka arvostaa kohtaamista, yhteistyötä, osaamista ja työiloa. Kategoriat osoittavat, että henkilöstö arvostaa sekä ammatillista pätevyyttä että inhimillisiä ominaisuuksia, kuten huumoria, nöyryyttä ja välittämistä kollegoissaan. Johtajuus nousee esiin mentoroinnin ja esimerkillisyyden muodossa, kun taas tiimihenki kuvataan keskeiseksi voimavaraksi niin työilon kuin ammatillisen kehittymisen kannalta. Seurantakyselyyn vastasi 18 henkilöä ja vastausten analyysi osoitti että 72 % vastaajista ei ollut kokeilujakson aikana saanut eikä antanut positiivista palautetta. Avoimien kysymysten kvalitatiivinen sisällönanalyysi tuotti neljä kategoriaa: positiiviset vaikutukset, haasteet ja rajoitteet, kehitysmahdollisuudet sekä työhyvinvointi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Learning from Excellence -menetelmän käyttöönottoa Pohjanmaan hyvinvointialueen (ÖVPH) ensihoidossa. Tavoitteena oli, että menetelmän käyttöönotto parantaisi ensihoitajien työhyvinvointia ÖVPH:ssa. Työssä esitettiin kolme tutkimuskysymystä: Miten Learning from Excellence -menetelmä toteutuu ja miten sitä käytetään Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa, millaisia vaikutuksia LfE-menetelmällä on ÖVPH:n ensihoitoon sekä miten LfE vaikuttaa ensihoitajien työhyvinvointiin Pohjanmaan hyvinvointialueella?
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena kaikille ÖVPH:n ensihoitoyksiköille. Learning from Excellence otettiin käyttöön Ruotsin sosiaali- ja terveysministeriön mallin mukaisesti. Tutkimuksen kolmen tutkimuskysymyksien tarkastelemiseksi on toteutettu sähköinen kysely, joka lähetettiin kaikille ÖVPH:n ensihoitajille. Saapuneet LfE-raportit analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä, samoin kyselyn avoimet vastaukset. Suljetut kysymykset analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin avulla.
Analyysin tulokset 23:sta saapuneesta positiivisesta palauteraportista esitetään kahdessa pääkategoriassa – positiiviset havainnot ja raporteista saadut opit – joista kummassakin on viisi alakategoriaa. Tulokset osoittavat työyhteisön kulttuurin, joka arvostaa kohtaamista, yhteistyötä, osaamista ja työiloa. Kategoriat osoittavat, että henkilöstö arvostaa sekä ammatillista pätevyyttä että inhimillisiä ominaisuuksia, kuten huumoria, nöyryyttä ja välittämistä kollegoissaan. Johtajuus nousee esiin mentoroinnin ja esimerkillisyyden muodossa, kun taas tiimihenki kuvataan keskeiseksi voimavaraksi niin työilon kuin ammatillisen kehittymisen kannalta. Seurantakyselyyn vastasi 18 henkilöä ja vastausten analyysi osoitti että 72 % vastaajista ei ollut kokeilujakson aikana saanut eikä antanut positiivista palautetta. Avoimien kysymysten kvalitatiivinen sisällönanalyysi tuotti neljä kategoriaa: positiiviset vaikutukset, haasteet ja rajoitteet, kehitysmahdollisuudet sekä työhyvinvointi.
