Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja sen tunnistaminen: opas varhaiskasvatuksen työntekijöille
Lindbäck, Katri (2025)
Lindbäck, Katri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235377
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen tavoitteena oli syventää varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa lapsiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuotettiin henkilöstölle aiheesta opas. Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman 2024–2025 yhtenä tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista väkivallasta ilmiönä sekä sen tunnistamista ja palveluohjausta. Jotta kaltoinkohtelu voidaan tunnistaa ja siihen puuttua, on ilmiöstä ensin tiedettävä riittävästi.
Työn toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin läntisellä varhaiskasvatusalueella sijaitseva varhaiskasvatusyksikkö, johon kuuluu kaksi päiväkotia. Varhaiskasvatusyksikön henkilöstö osallistettiin oppaan tekoprosessiin niin oppaan sisällön määrittelyn kuin oppaan arvioinnin osalta. Henkilöstö vastasi ensin kyselyyn, joka koski heidän lisätiedon tarvettaan varhaiskasvatusikäisiin lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Oppaan valmistuttua henkilöstö arvioi oppaan käytettävyyttä sekä sitä, antoiko opas heille heidän tarvitsemaansa lisätietoa. Henkilöstökyselyillä saatu aineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin sisällönanalyysin menetelmin.
Oppaan kokoamisessa käytettiin teoreettisen viitekehyksen tuottamaa tietoa, henkilöstöltä kerätyn aineiston tuottamaa tietoa, kaltoinkohteluun liittyviä verkkomateriaaleja sekä tietoa, jota saatiin Helsingin kaupungin omista julkaisuista ja verkkosivuilta. Henkilöstölle koottu opas sisälsi kattavasti tietoa varhaiskasvatusikäisiin lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Opas käsitteli kaltoinkohtelun eri muotoja, kaltoinkohtelun tunnistamista, ennaltaehkäisyä sekä perheiden varhaista tukemista. Lisäksi oppaaseen koottiin toimintaohjeita eri tilanteisiin.
Tarkastelemalla oppaan arviointikyselyn tuloksia voidaan sanoa, että kehittämistyön tavoite, tietotason nostaminen lapsiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ilmiönä ja sen tunnistamisesta, toteutui. Vastaajista 40 % sai lisätietoa kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja 27 % sai lisätietoa kaltoinkohtelun eri muodoista. Suurin osa vastaajista arvioi myös käyttävänsä opasta omassa työssään. Selväksi jatkokehityskohteeksi työstä nousi henkilöstön koulutus ja tiedon lisääminen koskien puheeksioton malleja ja menetelmiä.
Työn toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin läntisellä varhaiskasvatusalueella sijaitseva varhaiskasvatusyksikkö, johon kuuluu kaksi päiväkotia. Varhaiskasvatusyksikön henkilöstö osallistettiin oppaan tekoprosessiin niin oppaan sisällön määrittelyn kuin oppaan arvioinnin osalta. Henkilöstö vastasi ensin kyselyyn, joka koski heidän lisätiedon tarvettaan varhaiskasvatusikäisiin lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Oppaan valmistuttua henkilöstö arvioi oppaan käytettävyyttä sekä sitä, antoiko opas heille heidän tarvitsemaansa lisätietoa. Henkilöstökyselyillä saatu aineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin sisällönanalyysin menetelmin.
Oppaan kokoamisessa käytettiin teoreettisen viitekehyksen tuottamaa tietoa, henkilöstöltä kerätyn aineiston tuottamaa tietoa, kaltoinkohteluun liittyviä verkkomateriaaleja sekä tietoa, jota saatiin Helsingin kaupungin omista julkaisuista ja verkkosivuilta. Henkilöstölle koottu opas sisälsi kattavasti tietoa varhaiskasvatusikäisiin lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Opas käsitteli kaltoinkohtelun eri muotoja, kaltoinkohtelun tunnistamista, ennaltaehkäisyä sekä perheiden varhaista tukemista. Lisäksi oppaaseen koottiin toimintaohjeita eri tilanteisiin.
Tarkastelemalla oppaan arviointikyselyn tuloksia voidaan sanoa, että kehittämistyön tavoite, tietotason nostaminen lapsiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ilmiönä ja sen tunnistamisesta, toteutui. Vastaajista 40 % sai lisätietoa kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja 27 % sai lisätietoa kaltoinkohtelun eri muodoista. Suurin osa vastaajista arvioi myös käyttävänsä opasta omassa työssään. Selväksi jatkokehityskohteeksi työstä nousi henkilöstön koulutus ja tiedon lisääminen koskien puheeksioton malleja ja menetelmiä.
