Luovat kädentaitomenetelmät laitokseen sijoitetun ja päihteitä käyttävän nuoren hyvinvoinnin tukena
Lindqvist, Alexandra (2025)
Lindqvist, Alexandra
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034232
Tiivistelmä
Laadullisena toimintatutkimuksena tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten luovia kädentaitomenetelmiä voidaan laitosympäristössä hyödyntää sijoitettujen ja päihteitä käyttävien nuorten hyvinvoinnin tukena. Opinnäytetyön aikana yksilötyönä toteutettavien kädentaitopajojen tavoitteena oli tuoda sisältöä nuorten arkeen, tarjota onnistumisen kokemuksia, innostaa luovaan ilmaisuun sekä itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luovat kädentaitomenetelmät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin laitoksessa ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liittyy luovien menetelmien käyttöön laitoksen arjessa. Työn toimeksiantajana toimi päihdeyksikkö lastensuojelullisin perustein sijoitetuille 13–17-vuotiaille nuorille.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kahdenkeskisistä kädentaitopajoista kolmen päihdeyksikköön sijoitetun nuoren kanssa hopeakorujen teon merkeissä. Jokaisen nuoren kanssa tavattiin 6–9 kertaa 1–2 tuntia kerrallaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin lomakehaastattelua ennen ja jälkeen työskentelyprosessin sekä osallistuvaa havainnointia aineiston keruussa. Pajojen vaikutusta nuorten sen hetkiseen mielialaan seurattiin myös hymynaama-arviolla joka tapaamiskerran alussa ja lopussa. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisena aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa todettiin, että luovat kädentaitomenetelmät voivat vaikuttaa laitosnuorten hyvinvointiin monella tapaa. Kädentaitopajoihin osallistuminen kohotti nuorten mielialaa, vahvisti heidän itsetuntoaan, tarjosi kaivattua vaihtelua laitosarkeen sekä tuki pitkäjänteisyyden kehittymistä. Lisäksi mielekäs tekeminen voi lisätä laitoksessa viihtyvyyttä ja sitoutumista arjen toimintaan. Suomessa asenteet huumeita kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet sallivammiksi ja myös huumeiden hankinta on helpottunut. Onnistumisen kokemukset, hyvä itsetunto ja positiivinen minäkuva voivat suojata päihteiden käytöltä ja myös kyky tuntea ja löytää mielihyvää ilman päihteitä on avainasemassa. Luovien kädentaitomenetelmien hyödyntämisellä voidaan edesauttaa näiden suojaavien tekijöiden vahvistumista. Käytännön tekeminen toimii myös vuorovaikutuksen välineenä: yhteinen tekeminen madaltaa kynnystä tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen etenkin uusien nuorten kanssa.
Luovien kädentaitomenetelmien juurruttamisessa pysyvästi laitoksen arkeen haasteena on rajalliset resurssit niin tilojen, materiaalien, ajankäytön kuin ohjaajien valmiuksienkin suhteen. Kokonaisuutena luovat kädentaitomenetelmät tarjoavat kuitenkin merkittävän mahdollisuuden tukea nuorten hyvinvointia, kunhan niiden toteutukseen varataan riittävästi resursseja ja henkilöstölle annetaan tukea menetelmien käyttöönottoon. Korujen tekeminen sekä itselle että läheisille koettiin merkityksellisenä ja kädessä kulkeva itsetehty sormus tai rannekoru muistuttaa nuorta hänen omista taidoistaan ja onnistumisestaan vielä pitkään opinnäytetyöprosessin jälkeenkin. Pidemmällä aikavälillä olisi hyödyllistä selvittää, miten jatkuva luova toiminta vaikuttaisi nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, motivaatioon ja päihteettömyyteen.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kahdenkeskisistä kädentaitopajoista kolmen päihdeyksikköön sijoitetun nuoren kanssa hopeakorujen teon merkeissä. Jokaisen nuoren kanssa tavattiin 6–9 kertaa 1–2 tuntia kerrallaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin lomakehaastattelua ennen ja jälkeen työskentelyprosessin sekä osallistuvaa havainnointia aineiston keruussa. Pajojen vaikutusta nuorten sen hetkiseen mielialaan seurattiin myös hymynaama-arviolla joka tapaamiskerran alussa ja lopussa. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisena aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa todettiin, että luovat kädentaitomenetelmät voivat vaikuttaa laitosnuorten hyvinvointiin monella tapaa. Kädentaitopajoihin osallistuminen kohotti nuorten mielialaa, vahvisti heidän itsetuntoaan, tarjosi kaivattua vaihtelua laitosarkeen sekä tuki pitkäjänteisyyden kehittymistä. Lisäksi mielekäs tekeminen voi lisätä laitoksessa viihtyvyyttä ja sitoutumista arjen toimintaan. Suomessa asenteet huumeita kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet sallivammiksi ja myös huumeiden hankinta on helpottunut. Onnistumisen kokemukset, hyvä itsetunto ja positiivinen minäkuva voivat suojata päihteiden käytöltä ja myös kyky tuntea ja löytää mielihyvää ilman päihteitä on avainasemassa. Luovien kädentaitomenetelmien hyödyntämisellä voidaan edesauttaa näiden suojaavien tekijöiden vahvistumista. Käytännön tekeminen toimii myös vuorovaikutuksen välineenä: yhteinen tekeminen madaltaa kynnystä tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen etenkin uusien nuorten kanssa.
Luovien kädentaitomenetelmien juurruttamisessa pysyvästi laitoksen arkeen haasteena on rajalliset resurssit niin tilojen, materiaalien, ajankäytön kuin ohjaajien valmiuksienkin suhteen. Kokonaisuutena luovat kädentaitomenetelmät tarjoavat kuitenkin merkittävän mahdollisuuden tukea nuorten hyvinvointia, kunhan niiden toteutukseen varataan riittävästi resursseja ja henkilöstölle annetaan tukea menetelmien käyttöönottoon. Korujen tekeminen sekä itselle että läheisille koettiin merkityksellisenä ja kädessä kulkeva itsetehty sormus tai rannekoru muistuttaa nuorta hänen omista taidoistaan ja onnistumisestaan vielä pitkään opinnäytetyöprosessin jälkeenkin. Pidemmällä aikavälillä olisi hyödyllistä selvittää, miten jatkuva luova toiminta vaikuttaisi nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, motivaatioon ja päihteettömyyteen.
