Den Avancerade Kliniska Sjukskötarrollen på en Hälsovårdscentral i Norra Österbotten - En Systematisk Litteratur- och Intervjustudie

Abstract

Bristen på tillräckliga läkarresurser parallellt med ökat antal multisjuka äldre med komplexa vårdbehov ger primärvården stora utmaningar idag världen över. Det finns därmed ett ökat behov av mer tillgängliga, holistiska och resurseffektiva vårdmodeller. Den avancerade kliniska sjukskötare (AKS) rollen har i många år betonats som en lösningsorienterad vårdmodell som höjer kvaliteten och kontinuiteten i primärvården.

Syftet med studien var att fördjupa kunskaperna och förståelsen kring möjligheterna till implementering av AKS rollen på hälsovårdscentraler (HVC) i norra Österbotten. Frågeställningen var: Hur ska AKS rollen implementeras på HVC i norra Österbotten?

Studien gjordes med kvalitativ metod där datainsamlingen bestod av en systematisk litteraturstudie och semistrukturerade intervjuer. Till litteraturstudien valdes systematiskt nio evidensbaserade artiklar ut och de semistrukturerade intervjuerna gjordes individuellt med fem AKS som i oktober 2025 arbetade på ett HVC inom Österbottens välfärdsområde (ÖVPH). Datamaterialet har analyserats med innehållsanalys.

I studiens resultat framkommer att behovet av AKS i primärvården är stort på grund av bristande läkarresurser samtidigt som vårdbehoven blir alltmer komplexa och kraven på tillgång till vård ökar. En AKS skapar värde för patienter, kollegor och organisationen med sina avancerade kunskaper och holistiska samt autonoma arbetssätt, vilket är betydelsefulla egenskaper för primärvården. Arbetsområden som hör till en AKS på HVC är patienter med subakuta- och kroniska sjukdomar samt förebyggande vård. En AKS har även en coachande roll för kollegor och fungerar som en case manager i organisationen. Trots att AKS rollen har funnits i decennier framkommer det ännu utmaningar och utvecklingsbehov av rollen, även inom ÖVPH. Vårdmodellen som skapades för framtida implementeringar inspirerades av PEPPA modellen.

Lääkärien riittämättömät resurssit samanaikaisesti lisääntyvän monisairaiden iäkkäiden määrän ja heidän monimutkaisten hoitotarpeidensa kanssa aiheuttavat suuria haasteita perusterveydenhuollolle maailmanlaajuisesti. Tästä syystä tarvitaan entistä saavutettavampia, holistisempia ja resurssitehokkaampia hoitomalleja. Kehittyneen edistynyt kliininen asiantuntijan (EKA) roolia on jo pitkään korostettu ratkaisukeskeisenä hoitomallina, joka parantaa perusterveydenhuollon laatua ja hoidon jatkuvuutta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietämystä ja ymmärrystä EKA roolin käyttöönoton mahdollisuuksista terveyskeskuksissa Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten EKA rooli tulisi ottaa käyttöön terveyskeskuksissa Pohjois-Pohjanmaalla?

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä, ja aineistonkeruu koostui systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja puolistrukturoiduista haastatteluista. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin järjestelmällisesti yhdeksän näyttöön perustuvaa artikkelia ja puolistrukturoidut haastattelut tehtiin yksilöllisesti viidelle AKS:lle, jotka lokakuussa 2025 työskentelivät terveyskeskuksessa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että EKA tarve perusterveydenhuollossa on suuri lääkäripulan ja kasvavien, yhä monimutkaisempien hoitotarpeiden vuoksi. EKA luo arvoa potilaille, kollegoille ja organisaatiolle syvällisen asiantuntemuksensa sekä holistisen ja itsenäisen työotteensa kautta, jotka ovat merkittäviä ominaisuuksia perusterveydenhuollossa. EKA työalueisiin terveyskeskuksessa kuuluvat potilaat, joilla on sub-akuutteja tai kroonisia sairauksia, sekä ennaltaehkäisevä hoito. EKA toimii myös työntekijöiden valmentajana ja toimii organisaatiossa case managerina. Vaikka EKA rooli on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, sen toteutuksessa ja kehittämisessä ilmenee edelleen haasteita, myös Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tulevia käyttöönottoja varten kehitetty hoitomalli sai innoituksensa PEPPA-mallista.

The lack of sufficient medical resources in relation to an increased number of multi-ill elderly people with complex care needs presents major challenges to primary care today worldwide. There is thus an increased need for more accessible, holistic and resource-efficient care models. The Advanced Nurse Practitioner (ANP) role has been emphasized for many years as a solutionoriented care model that increases the quality and continuity of primary care.

The purpose of the study was to deepen knowledge and understanding of the possibilities for implementing the ANP role at health care centers (HCCs) in Northern Ostrobothnia. The question guided by this research was: How should the ACN role be implemented at HCCs in Northern Ostrobothnia?

The study was conducted using a qualitative method where data collection consisted of a systematic literature study and semi-structured interviews. Nine evidence-based articles were systematically selected for the literature study, and the semi-structured interviews were conducted individually with five ANP who worked at an HCC within ÖVPH in October 2025. The data material has been analyzed using content analysis.

The study results show that the need for AKS in primary care is great due to a lack of medical resources at the same time as care needs are becoming increasingly complex and the demands for access to care are increasing. An AKS creates value for patients, colleagues and the organization with their advanced knowledge and holistic and autonomous working methods. These characteristics are important for primary care. Work areas that belong to an ANP at an HCC are patients with subacute and chronic diseases as well as preventive care. An ANP also has a coaching role for colleagues and acts as a case manager in the organization. Even though the ANP role has existed for decades, challenges and development needs of the role still emerge, even within ÖVPH. The Model created for implementation were inspired by to the PEPPA model.