Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelman kansainvälistymismahdollisuudet : alan opiskelijoiden näkemyksiä tutkinnon kansainvälistymismahdollisuuksiin
Kuivisto, Siiri; Tapanimäki, Jenni (2025)
Kuivisto, Siiri
Tapanimäki, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235458
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen kaikki SEAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelmassa tarjolla olevat kansainvälistymismahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena ja koko työn tarkoituksena oli selvittää alan opiskelijoiden ajatuksia, motivaatiota ja kiinnostusta tarjontaa kohtaan sekä selvittää, miten olemassa olevia mahdollisuuksia hyödynnetään ja mitkä osa-alueet vaativat kehitystä, jotta mahdollisuuksia hyödynnettäisiin enemmän tulevaisuudessa.
Työn teoriaosassa kootaan ensin tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista yleisesti ammattikorkeakouluissa ja sen jälkeen syvennytään tarkemmin tarjontaan yleisesti SEAMKissa. Viimeisenä teoriaosassa esitellään kansainvälistymismahdollisuuksien tarjonta tarkemmin kirjasto- ja tietopalvelualalla ja esitellään tilastotietoja siitä, miten esimerkiksi intensiivikursseille ja ulkomaan vaihtoihin ja -harjoitteluihin on alalta osallistuttu sekä miten kansainvälisyys näkyy kokonaisuutena opintojen aikana.
Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi ja tarvittavan aineiston keräämiseksi työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kyselytutkimus, joka lähetettiin kaikille kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Tutkimuksesta saatuja vastauksia on analysoitu taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Kysely sekä niiden analyysit ja johtopäätökset on jaettu osiin työn kolmen tutkimuskysymyksen mukaan. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saadut tulokset osoittavat, että tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat kohtuullisen tietoisia alan kansainvälistymismahdollisuuksista. Tietoisuus ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti, vaan erityisesti ulkomaanvaihto ja -harjoittelujaksot sekä kielikurssit tunnetaan vastaajien keskuudessa parhaiten. Toiseen tutkimuskysymykseen saadut vastaukset puolestaan osoittavat, että kiinnostus yleisesti kansainvälisyyttä kohtaan on korkea ja osallistumiseen motivoivia tekijöitä löytyi hyvin. Kolmanteen tutkimuskysymykseen saadut vastaukset osoittavat, että erityisesti tiedottamisen lisääminen, oppilaitoksen tarjoama henkinen tuki ja opastus, taloudellinen tuki sekä ulkomaan vaihtokohteiden monipuolistaminen koettiin vastaajien keskuudessa kehitystä vaativiksi osa-alueiksi.
Työn teoriaosassa kootaan ensin tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista yleisesti ammattikorkeakouluissa ja sen jälkeen syvennytään tarkemmin tarjontaan yleisesti SEAMKissa. Viimeisenä teoriaosassa esitellään kansainvälistymismahdollisuuksien tarjonta tarkemmin kirjasto- ja tietopalvelualalla ja esitellään tilastotietoja siitä, miten esimerkiksi intensiivikursseille ja ulkomaan vaihtoihin ja -harjoitteluihin on alalta osallistuttu sekä miten kansainvälisyys näkyy kokonaisuutena opintojen aikana.
Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi ja tarvittavan aineiston keräämiseksi työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kyselytutkimus, joka lähetettiin kaikille kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Tutkimuksesta saatuja vastauksia on analysoitu taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Kysely sekä niiden analyysit ja johtopäätökset on jaettu osiin työn kolmen tutkimuskysymyksen mukaan. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saadut tulokset osoittavat, että tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat kohtuullisen tietoisia alan kansainvälistymismahdollisuuksista. Tietoisuus ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti, vaan erityisesti ulkomaanvaihto ja -harjoittelujaksot sekä kielikurssit tunnetaan vastaajien keskuudessa parhaiten. Toiseen tutkimuskysymykseen saadut vastaukset puolestaan osoittavat, että kiinnostus yleisesti kansainvälisyyttä kohtaan on korkea ja osallistumiseen motivoivia tekijöitä löytyi hyvin. Kolmanteen tutkimuskysymykseen saadut vastaukset osoittavat, että erityisesti tiedottamisen lisääminen, oppilaitoksen tarjoama henkinen tuki ja opastus, taloudellinen tuki sekä ulkomaan vaihtokohteiden monipuolistaminen koettiin vastaajien keskuudessa kehitystä vaativiksi osa-alueiksi.
