Metsätiaisia koskevan tutkimustiedon koostaminen suomeksi

Abstract

Suomessa metsätalouden käytössä on yli 20 miljoonaa hehtaaria maapinta-alaa ja yleisimpiä metsänhoidon toimenpiteitä ovat avohakkuut, harvennushakkuut, metsien uudistaminen ja taimikonhoito. Metsien käsittelyllä on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden kehityksessä ja monien metsälajien elinalueet ovat riippuvaisia metsien monipuolisesta rakenteesta. Yksi tällaisista lajiryhmistä on vanhoissa metsissä pesivä ja koko ikänsä samalla alueella asuva metsätiaisten lajiryhmä, johon kuuluu hömötiainen (Poecile montanus), töyhtötiainen (Lophophanes cristatus), kuusitiainen (Periparus ater) ja lapintiainen (Poecile cinctus).

Metsätiaisia kutsutaan suomalaisen metsän avainlajeiksi, sillä ne reagoivat herkästi metsissä tapahtuviin muutoksiin. Metsätiaiskannat ovat vähentyneet jyrkästi 2000-luvulla niin, että hömötiainen, jonka kannan muutos on ollut -68 %, luokitellaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Töyhtötiaisen kanta on vähentynyt 41 %, ja se luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Lapintiaisen kanta on vähentynyt 17 %, ja se luokitellaan silmälläpidettäväksi. Kuusitiaisen kanta on vähentynyt 16 % ja se on edelleen elinvoimainen laji.

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä suomenkielinen kooste tutkimuksista, jotka käsittelivät metsätalouden vaikutusta metsätiaiskantoihin Pohjois-Euroopan boreaalisella vyöhykkeellä ja Britteinsaarilla. Koosteen tavoitteena on lisätä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoa metsätiaisista ja tukea heitä toimimaan siten, että metsäluonnon monimuotoisuus säilyisi. Työ perustui systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijatietoon. Työssä käsiteltiin yhteensä 18 tutkimusta. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Metsäkeskus, joka on valtakunnallisen METSO-hankkeen Tinttimetsä -toteuttaja.

Pohjois-Eurooppaa käsittelevien tutkimusten tulosten mukaan metsätalouden toimet ja niistä johtuva metsien rakenteen muuttuminen on merkittävästi heikentänyt metsälintujen elinympäristöjä. Muutokset vaikuttavat pesäpaikkojen määrään, reviirien laatuun, ravinnon hankintaan ja fysiologisiin ominaisuuksiin. Suurin negatiivinen vaikutus kohdistuu vanhoissa metsissä eläviin lajeihin kuten metsätiaisiin, jotka ovat riippuvaisia laho- ja kolopuista sekä sekapuustoisuudesta. Britteinsaaria käsittelevien tutkimusten tulosten mukaan Britanniassa elävä hömötiaisen alalaji Poecile montanus kleinschmidti suosii erilaisia metsiä kuin hömötiaisen Pohjois-Euroopan alalaji, mutta kärsii samalla tavalla metsätalouden vaikutuksista sopivien elinympäristöjen vähentyessä ja pirstoutuessa.

Tutkimusten johtopäätöksissä esiin nousivat ehdotukset metsänhoidon menetelmien muuttamisesta talousmetsissä. Tutkimuksissa pohdittiin avohakkuiden korvaamista pienialaisemmilla hakkuilla, yhtenäisten metsäalueiden turvaamista ja säilytettävien laho- ja kolopuiden määrän nostamista.