Lannoitegranulaattina annetun lisätypen vaikutus kuusen ja männyn taimien kokonaispituuteen ja läpimittaan : ArGrow-seurantatutkimus 2025
Kanteleenmäki, Oona (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235400
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymykseen lisääkö ArGrow-lannoitteena annettava lisätyppi taimien kasvua ja läpimittaa ensimmäistä kasvukautta seuraavien kasvukausien aikana. Tutkimus oli seurantatutkimus, joka nojasi kolme vuotta aiemmin perustettuihin taimikkokoealoihin ja siinä tarkasteltiin neljällä toisistaan poikkeavalla tavalla käsiteltyjä kuusen ja männyn taimia sekä niiden kasvutuloksia. Seurantatutkimuksella pyrittiin vastaamaan koealat kasvukauden 2022 jälkeen mitanneen Ilkka Heikkisen esittämään jatkokysymykseen: löytyykö tutkimuksessa perusteita suositella arginiinipohjaisen typpilannoitteen laajempaa käyttöä metsän kasvatuksessa. Tutkimuksen teetti Metsä Group Oyj.
Puustotietojen mittaus Viitasaaren pohjoispuolella Keski–Suomessa sijaitsevilla koealoilla tehtiin syyskuussa 2025. Koealoilla tunnistetuista taimista mitattiin kokonaispituus, läpimitta ja vuosikasvut vuosilta 2023–2025. Lisäksi pareittain istutettujen taimien keskeltä mitattiin vesakkokoeala. Mittaustulokset taulukoitiin ja niistä laskettiin molemmille tutkimuksessa mukana olleille puulajeille kuuselle ja männylle puustotietojen keskiarvot.
Parhaimmat kokonaispituus-, läpimitta- ja vuosikasvut kuusella saivat aikaan lannoittaminen ja muokattuun maahan istuttaminen yhdessä. Myös männyllä parhaimmat kasvutulokset syntyivät lannoitetulla ja muokattuun maahan istutetuilla taimilla (1,1) kokonaispituuden ja läpimitan osalta, mutta tilanne ei ollut männyn kohdalla yhtä selvä. Männyllä lannoittamaton, muokattuun maahan istutettu taimi (2,1) ylsi lähes samoin mittoihin ja vuosikasvussa jopa ohi lannoitetun verrokin. Molemmilla puulajeilla huonoimmat kasvutulokset osuivat lannoitettuihin (1,2) ja lannoittamattomiin (2,2) muokkaamattomaan maahan istutettuihin taimiin. Näissä ilmeni koealakohtaista vaihtelua.
Seurantatutkimuksen tulos tukee aiempaa käsitystä maanmuokkauksen merkityksellisyydestä menestyksekkäässä metsänkasvatuksessa. Laskelmien perusteella lannoite yksinään ei kykene takaamaan sellaista kasvunlisäystä, että siitä kannattaisi kaikissa tilanteissa maksaa. Saadakseen ArGrow-lannoitteesta luvatun ja odotetun kaltaista kasvun lisää on istutettavan alan maa muokattava. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt selviä perusteita käyttää lannoitetta jatkuvan kasvatuksen istutuksilla, joissa taimet istutettaisiin muokkaamattomaan maahan.
Istutettaessa tehdyn arginiinilannoituksen tulevan merkityksen arviointiin puuston koko kehityskaaressa tarvitaan mallinnusta puuston oletetusta tulevasta kasvusta. Tulevan puuston kasvun ja lannoituksen pidempiaikaisen taloudellisen kannattavuuden mallinnus olisi kiinnostava jatkotutkimusaihe.
Puustotietojen mittaus Viitasaaren pohjoispuolella Keski–Suomessa sijaitsevilla koealoilla tehtiin syyskuussa 2025. Koealoilla tunnistetuista taimista mitattiin kokonaispituus, läpimitta ja vuosikasvut vuosilta 2023–2025. Lisäksi pareittain istutettujen taimien keskeltä mitattiin vesakkokoeala. Mittaustulokset taulukoitiin ja niistä laskettiin molemmille tutkimuksessa mukana olleille puulajeille kuuselle ja männylle puustotietojen keskiarvot.
Parhaimmat kokonaispituus-, läpimitta- ja vuosikasvut kuusella saivat aikaan lannoittaminen ja muokattuun maahan istuttaminen yhdessä. Myös männyllä parhaimmat kasvutulokset syntyivät lannoitetulla ja muokattuun maahan istutetuilla taimilla (1,1) kokonaispituuden ja läpimitan osalta, mutta tilanne ei ollut männyn kohdalla yhtä selvä. Männyllä lannoittamaton, muokattuun maahan istutettu taimi (2,1) ylsi lähes samoin mittoihin ja vuosikasvussa jopa ohi lannoitetun verrokin. Molemmilla puulajeilla huonoimmat kasvutulokset osuivat lannoitettuihin (1,2) ja lannoittamattomiin (2,2) muokkaamattomaan maahan istutettuihin taimiin. Näissä ilmeni koealakohtaista vaihtelua.
Seurantatutkimuksen tulos tukee aiempaa käsitystä maanmuokkauksen merkityksellisyydestä menestyksekkäässä metsänkasvatuksessa. Laskelmien perusteella lannoite yksinään ei kykene takaamaan sellaista kasvunlisäystä, että siitä kannattaisi kaikissa tilanteissa maksaa. Saadakseen ArGrow-lannoitteesta luvatun ja odotetun kaltaista kasvun lisää on istutettavan alan maa muokattava. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt selviä perusteita käyttää lannoitetta jatkuvan kasvatuksen istutuksilla, joissa taimet istutettaisiin muokkaamattomaan maahan.
Istutettaessa tehdyn arginiinilannoituksen tulevan merkityksen arviointiin puuston koko kehityskaaressa tarvitaan mallinnusta puuston oletetusta tulevasta kasvusta. Tulevan puuston kasvun ja lannoituksen pidempiaikaisen taloudellisen kannattavuuden mallinnus olisi kiinnostava jatkotutkimusaihe.