Saari tulee, Saari menee ­: tietoinen läsnäolo taiteellisessa työskentelyssäni

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan autobiografisin keinoin taiteellista työskentelyä, jossa maalaaminen yhdistyy kontemplatiiviseen meditaatioharjoitukseen ja intuitiivisen tiedon käyttöön. Tekstin ensimmäinen osa käsittelee meditaatiota, tietoista läsnäoloa ja intuitiota taiteellisessa prosessissa. Tarkastelussa korostuvat ei-tietämisen, aistikokemuksen ja hiljaisen tiedon merkitys sekä se, miten meditaatio voi mahdollistaa tietoisen läsnäolon ja intuitiivisen tietämisen tilan maalausprosessin aikana. Samalla pohditaan abstraktin maalauksen olemusta ja taiteen henkistä ulottuvuutta tietoisen ja tiedostamattoman rajoilla. Ajatusprosessi kytkeytyy maalaustaiteen historiaan merkittävien taiteilijoiden, kuten Wassily Kandinskyn, Kazimir Malevitšin, Agnes Martinin ja Ad Reinhardtin tekstien kautta. Neljännessä luvussa kuvataan havaintoja residenssimatkalta. Samalla kirjoitustyyli muuttuu, yhdistäen akateemisen tutkimuksellisuuden lyyrisen esseen piirteisiin. Teksti pohtii, kuinka ennalta asetetut tavoitteet voivat rajoittaa tietoista läsnäoloa, mutta toisaalta niiden ylittäminen voi johtaa uusiin taiteellisiin oivalluksiin ja alkuihin.

This thesis examines, through autobiographical means, an artistic practice in which painting is combined with contemplative meditation exercises and the use of intuitive knowledge. The first part of the text deals with meditation, mindfulness, and intuition in the artistic process. The focus is on the significance of not-knowing, sensory experience, and tacit knowledge, as well as on how meditation can enable a state of mindful presence and intuitive knowledge during painting process. At the same time, the nature and birth of an abstract painting and the boundaries between the conscious and unconsciousness at art are contemplated. The process is connected to the history of abstract painting through the ideas of significant artists such as Wassily Kandinsky, Kazimir Malevich, Agnes Martin and Ad Reinhardt. In the fourth chapter, the writing style changes, combining academic research language with features of an lyrical essay, as observations from an artistic residency are described. The text reflects on how predetermined goals may limit the mindful presence, but on the other hand, overcoming them can lead to new artistic insights and beginnings.