Avoin strategiatyö henkilöstön näkökulmasta terveydenhuoltoalan organisaatiossa

Abstract

Työelämän muutokset, epävarmuus ja organisaatioiden sopeutumistarpeet korostavat henkilöstön osallistamisen ja psykologisen turvallisuuden merkitystä. Strategiatyö on muuttunut ajan myötä ylimmän johdon salassa laatimasta viisivuotissuunnitelmasta eri sidosryhmiä kuten henkilöstöä osallistavaksi jatkuvaksi kehittämistyöksi.

Tässä opinnäytetyössä kuvattiin kohdeorganisaation avoin strategiatyöprosessi henkilöstön näkökulmasta, selvitettiin henkilöstön kokemuksia strategian selkeydestä ja osallistamisen tavoista sekä arvioitiin näiden yhteyksiä psykologiseen turvallisuuteen. Työn tarkoituksena oli auttaa kehittämään avoimen strategiatyön tapoja ja lisätä tietoa psykologiseen turvallisuuteen liittyvistä hyödyistä työyhteisössä.

Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, joka yhdistelee laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Strategiaprosessin etenemistä tutkittiin dokumenttianalyysin avulla. Dokumenttianalyysissä käytiin läpi koko henkilöstölle suunnattujen kuukausittaisten kokousten sekä kuukausittaisten henkilöstökirjeiden sisältö strategiatyön viestinnän näkökulmasta ja analysoitiin, millä tavalla strategiatyö oli esillä koko henkilöstölle suunnatuissa kohtaamisissa ja viesteissä. Lisäksi analysoitiin eri ammattiryhmien kanssa käytyjen strategiakeskustelujen muistiinpanot, joka auttoi hahmottamaan, millä tavalla henkilöstö oli konkreettisesti mukana strategiatyössä. Strategiaprosessi oli vahvasti näkyvillä seurantajakson alkupuolella, kun rakennettiin yhteistä ymmärrystä. Strategian lopputulemien viestimisen jälkeen aihe ei ollut kovin paljon esillä ennen kuin henkilöstön palautteiden perusteella seurantajakson loppupuolella palattiin kertaamaan strategiatyön lopputulemia sekä siitä seuranneita strategisia kehitysprojekteja.

Dokumenttianalyysin lisäksi tehtiin kaksi henkilöstökyselyä prosessin eri vaiheissa. Kyselyissä selvitettiin muun muassa henkilöstön kokemusta strategian selkeydestä, kokemuksia henkilöstön osallistamisesta strategiatyöhön sekä psykologisen turvallisuuden tasoa. Kyselyyn vastasi ensimmäisellä kyselykerralla 85 ihmistä ja toisella 56 ihmistä ja vastausprosentit olivat 49,7 % ja 33 %. Strategian selkeyden kokemus parani hieman mittausten välillä, kun taas kokemus osallistamisesta ja psykologisesta turvallisuudesta heikkenivät mittausten välillä. Nämä muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Korrelaatioita tarkastellessa havaittiin strategian selkeyden korreloivan vahvasti osallistamisen kokemuksen kanssa molemmilla mittauskerroilla. Psykologisella turvallisuudella oli kohtalainen yhteys sekä suunnan selkeyteen että osallistamisen kokemuksiin.

Jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan, koska psykologisen turvallisuuden yhteyksiä avoimeen strategiatyöhön ei ole juuri tutkittu. Erityisesti kausaalisuhteisen selvittäminen on tärkeä jatkotutkimuksen aihe.