Kotihoidon henkilöstön kokemat hyödyt farmasiapalvelusta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon henkilöstön kokemia hyötyjä farmasiapalvelusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kymenlaakson hyvinvointialue. Farmasiapalvelu on otettu käyttöön 2022 alkaen Kymenlaakson hyvinvointialueen kotihoidossa ja sillä tarkoitetaan farmaseutin antamaa asiantuntija-apua lääkehoidossa sen turvallisuuden ja kokonaisuuden tueksi. Farmaseutti toimii osana kotihoidon moniammatillista tiimiä. Työn tavoitteena oli saada tutkimuksen pohjalta kattavasti tietoa hyödyistä, jotta farmasiapalvelua pystyisi mahdollisesti kehittämään. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia hyötyjä kotihoidon työntekijät kokevat farmasiapalvelusta.

Toteutimme tutkimuksen laadullisena kyselytutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-ohjelmalla tehtyä sähköistä kyselyä. Kyselyssä oli kaksi avointa kysymystä sekä vastaajien taustatietoja kartoittavia kysymyksiä. Kysely kohdennettiin kotihoitoon lähi- ja sairaanhoitajille. Vastauksia saimme 24, joista 18:aa pystyi hyödyntämään analyysissa. Taustamuuttujat käsiteltiin määrällisesti. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisella teemoittelulla. Tuloksista nousi esille kaksi pääteemaa, jotka olivat lääketurvallisuus ja moniammatillisuus.

Tutkimustuloksista nousi esille, että farmasiapalvelu oli koettu hyödylliseksi erityisesti monilääkityiden ja muistisairaiden asiakkaiden hoidossa. Hyödyllistä oli myös se, kun farmaseutti tarkisti asiakkaiden lääkityksiä ja auttoi ehkäisemään päällekkäisyyksiä sekä turhien lääkkeiden käyttö vähentyi. Palvelun avulla hoitajat ovat saaneet tukea lääkehoidon järjestelyihin sekä apua käytännön tilanteisiin. Farmaseutilta on saanut myös neuvoja lääkkeiden yhteensopivuuksista ja sivuvaikutuksista. Farmasiapalvelu on säästänyt hoitajien aikaa ja lisännyt turvallisuutta. Moniammatillinen yhteistyö farmaseutin kanssa vahvisti henkilöstön varmuutta työssään. Muutama vastaajista ei ollut kokenut farmasiapalvelusta hyötyä. Osassa vastauksista korostui ohjeistuksen puute ja epäselvyys, milloin palvelua tulee käyttää.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että farmasiapalvelu edistää merkittävästi kotihoidon lääketurvallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä, mutta sen hyödyntämiseen tarvitaan selkeämmät ohjeet ja vakiintuneet käytännöt. Aihetta voitaisiin jatkotutkia taloudellisesta näkökulmasta ja arvioida miten farmasiapalvelu vaikuttaa kustannuksiin.