Käyttäjälähtöisen raportin kehittäminen johdolle tietosalkun sisällön selaamiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tieto-omaisuuden hallintaan perustetun tietosalkun raportin käyttäjälähtöisyyttä tarkentamalla keskijohdon tarpeita ja toiveita. Tavoitteena oli tuottaa ensimmäinen versio tietosalkun Tableau-raportista, joka on keskijohdolle helppokäyttöinen, tehokas ja käyttötarkoitukseen sopiva, sekä arvioida sen käytettävyyttä ja tunnistaa jatkokehityskohteet. Lisäksi työn avulla tunnistettiin ideoita ja käytännön toimia, joita voitaisiin soveltaa yleisemmin THL:n raportoinnin tuotantoprosessin käyttäjälähtöisyyden kehittämiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen kehittämistutkimuksen mallia sekä hyödyntäen tiedolla johtamista, käytettävyyttä ja käyttäjälähtöistä suunnittelua käsittelevää teoreettista viitekehystä. Keskijohdon tarpeita ja toiveita kartoitettiin teemahaastatteluilla, joiden aineiston sisällönanalyysin tuloksia hyödyntäen kehitettiin ensimmäinen versio tietosalkku-raportista. Raportti jaettiin keskijohdolle testattavaksi ja sen käytettävyyttä arvioitiin kyselyllä. Haastattelu- ja kyselyaineiston pohjalta tunnistettiin raportin jatkokehityskohteet.

Työn tuloksena syntyi ensimmäinen versio käyttäjälähtöisesti kehitetystä tietosalkun Tableau-raportista THL:n keskijohdolle. Raporttia kehittäessä huomioitiin keskijohdon aiempi kokemus Tableau-raporttien käytöstä sekä tarpeet ja toiveet koskien raportin käyttötarkoitusta, sisältöä, helppokäyttöisyyttä ja tehokkuutta. Käytettävyyttä arvioidessa todettiin raportin sisällön olevan oleellinen ja sen olevan hyödyllinen työn tukena. Raportti voisi kuitenkin vastata vielä paremmin käyttötarkoitukseen ja sen käyttö olla tehokkaampaa. Jatkokehityskohteiksi tunnistettiin tietosisällön rikastus, tiedon automaattinen päivitys, tietomuodon kehitys, tietokenttien yhdistäminen ja visualisointien kehitys.

Lisäksi työn avulla todettiin, että raportoinnin käyttäjälähtöisyyttä voitaisiin kehittää ottamalla käyttäjät aiemmassa vaiheessa prosessia ja tehokkaammin mukaan, tiedonkeruun keinoina voitaisiin haastattelun lisäksi hyödyntää esimerkiksi työpajoja ja prototyyppejä ja testauksessa voitaisiin kokeilla ohjatumpaa mallia. Käyttäjäryhmän määrittely ja raportoinnin aloittamisen ajankohta projektissa ovat myös seikkoja, joita tulisi tarkastella kriittisesti.